Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Hoidot ja seuranta

Re: PEG-ravitsemusletku

Minulla kokemusta lapseni osalta. Toimenpide on pienenlainen nukutuksessa tehtävä. Kotiin pääsy oli nopeaa. Syömis-juomis ja lääkitsemisongelmissa letku oli erittäin tervetullut. Helpotti elämää ja nesteytystä ja ravitsemusta ja lapsi pysyi terveempänä sen osalta. PEG-letua meillä edelsi nenämahaletku joka oli epämukavampi ja irtoili aina paikaltaan. Toisaalta nenämahaletku näytti kovasti häiritsevän ympärillä olevia ihmisiä, jotka vaivautuivat siitä tai kauhistelivat. PEG-letku oli kivasti piilossa meidän salaisuutena ja ihmiset heti puheliaampia.

PEG-letkun kurja puoli oli se, että vatsasta roikkui aina 20-30cm:n pituinen letku. Vaatetuksessa, kylvetyksissä tms. tarttui kiinni tai uimahallissa roikkui kurjasti. Meillä PEG-vaihdettiin muutaman kk:n päästä Mic-Key mahanappiin. Masussa oli vain siisti nappi johon liitettiin liitospiuha letkuineen kun tahdottiin yhteys vatsalaukkuun. Mic-Key nappi voitiin vaihtaa ihan itse kotona määräajoin, tai sen rikkoutuessa. Pujotetaan vain avanteesta ja täytetään balonki nesteellä joka pitää napin paikoillaan. PEG-letku on kiinnitetty levyllä, joka viedään tähystysteiden kautta vatsalaukkuun vastakappaleeksi. Mutta toisaalta se kai kestääkin pitkään ehjänä.

Vatsaan tehtyyn pieneen reikään joka vie mahalaukkuun vatsapeitteiden läpi, meillä alkuunsa kasvoi granulaatiokudosta. Kiiltävää verestävää kudoskaulusta aukon ympärille joka tihkutti helposti verta ja vaikutti aristavalta. Hopeanitraattikynällä sitä neuvottiin lapistettavan jotta kudos kuoleentuisi. Monista toistoista huolimatta se kasvu uusi. Erään leikkaussalitoimenpiteen yhteydessä kirurgit käsittelivät avanteen perusteellisesti jolloin granulaatiokudoksesta päästiin.

Sen jälkeen avanne oli hyvässä kunnossa. Avanne tulee puhdistaa päivittäin puhtaalla vedellä ja se voi myös tulehtua, jolloin vaatii lääkärille näyttöä ja mahd. hoitoa. Letkun käyttö ei vaadi mitään steriiliä touhua, sillä meneehän meillä suunkin kautta lukemattomia pöpöjä. Normipuhtaus riittää. Meillä kaikki lääkkeet piti laittaa myös letkusta ja se vaati hiukan työtä. KAikkia lääkkeitä ei saa nestemäisinä ja tablettimuotoiset piti jauhaa ja liuottaa veteen ja ruiskuttaa letkusta, silti letku eräistä lääkkeistä meni helposti tukkoon. Niiden kanssa tuli olla tarkkana ja muistaa huuhdella letku reippaasti kirkkaaksi, ettei tullut uutta nukutusta letkunvaihtoineen.

Ravintoliuoksia on monenlaisia ja meillä oli ravitsemusterapeutti mukana kuvioissa. Jos letkusta laitetaan vaan lisäravintoa muun oheen jaksaa ne laittaa ruiskullakin. Jos taas saa kaiken ravintonsa letkusta on helpompaa tiputtaa se pullosta ravinnonsiirtoletkulla. On yksilöllistä millaisella nopeudella letkuruuan sietää. Ihan äkisti sitä ei kannata vatsaan syöksyttää, meillä oli ongelma liuosten sietämisessä sairauden takia ja lapsi vaikka melko iso olikin, vaati hyvin hidasta tiputusta. Liian nopea letkutus voi aiheuttaa pahoinvointia, kipua, oksentelua.. Alkuunsa meillä meni 160ml/tunti, myöhemmin vain 50ml/tunti ja se annosteltiin ravintopumpulla ja sitä meni ympärivuorokautisesti kun mahalaukkuavanteesta lopulta laitettiin duodenaaliletku ohittamaan mahalaukku suoraan ohutsuoleen vaikea esofagiitin ja hemorragisen gastriitin ja kovien kipujen takia.

Toivottavasti tämä valaisi hiukan asiaa. En varmaan huomannut kaikkea oleellista kertoakaan. Onnea letkun asennukseen sinulle ja muuhun sairauden hoitoon.
tiltu | 14.12.2010 klo 00:46:42