Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: omaiset

Kirjoitit juuri niinkuin itsekin ajattelen. Toivonkin, että omaiseni saavat tukea muilta läheisiltään, kun minua, joka olen sairastunut, eivät henno huolestuttaa omalla ahdistuksellaan. Kukaan ei ole sellainen yli-ihminen, että pitäisi yksin jaksaa kantaa murheensa. Usein läheiset kärsivät syvästi eivätkä pysty yhdessä potilaan kanssa keskustelemaan kaikista sairauteen ja loppuelämään liittyvistä käytännön ja henkisistäkin kysymyksistä. Ei se mielestäni haittaa, vaikka tunteet ilmaistaankin, itketään ja nauretaan, kun siltä tuntuu. Minä ainakin tunsin potilaana saavani hoitojen aikana tarpeeksi huomiota hoitohenkilökunnalta, omaisilta ja ystäviltä. Mutta kuka tukee omaisia, jos he väsyvät ja surevat?
Olin syöpäyhdistyksen järjestämällä kurssilla, jonne sai tulla läheinen mukaan. Se oli muistaakseni viisi kertaa. Kaikki osallistujat ilmaisivat tyytyväisyytensä siitä kurssista. Suosittelen kaikille, joilla on sellaiseen mahdollisuus. Se oli oikeata terapiaa oikeaan aikaan ja siellä syntyi tärkeitä keskusteluja sekä potilaille, että omaisille.
hilleviivi | 8.3.2010 klo 00:19:17
  • omaiset
    riitukka
    7.3.2010 klo 18:39
    • Re: omaisethilleviivi
      8.3.2010 klo 00:19
    • Re: omaiset
      käpy
      11.3.2010 klo 18:54