Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
"Paistaa se päivä risukasaankin" ja muut kootut latteudet
Miten teidän ystävänne ovat reagoineet, kun olette kertoneet läheisenne syövästä? Nykyäänhän syöpä ei ole kuolemantuomio automaattisesti, mutta pirun rankka tauti se on, ja onhan siinä se kolkko ja paha kaiku jo pelkässä sanassa. Lisäksi syöpäänkin kuolee edelleen ihmisiä. Oletteko saaneet kuulla koottuja latteuksia tai omien fiilistenne vähättelyä?Oma poikaystäväni (tai siis mies-) oli oikein lahjakkaasti minun tukenani, kun koko syöpää alettiin epäillä. Koko aika meni minulta vähän väliä itkuun purskahdellen, ja eräänä iltana mies sitten kysyi: "Mitä nyt taas, onko jonkun kissa kuollut vai...?" Vedin siitä jumalattomat raivokohtaukset ja karkasin yksinäni kävelylle. Kyllähän se nyt on sitten ollut vaisua miestä kun isäni kertoi äitini syövästä.
Muutenkin ärsyttää, kun ihmiset eivät tunnu osaavan suhtautua asiaan. Jotkut hehkuttavat ruokasoodaa syövän hoitokeinona (eikä siinä, käyttää mitä haluaa hoitojen ohella kunhan se ei vaikuta hoitojen tuloksiin), jotkut tosiaan viljelevät latteuksia ja jotkut sanovat vain, että "Ei sun äiti kuole". No, ei sitä voi vielä tietää. Voi olla, että äiti saa terveen paperit, voi olla että syöpää ei nujerreta kokonaan mutta äiti saa rutkasti jatkoaikaa (siis vuosia) ja voi olla että loppu koittaa nopeastikin.
Miten te olette reagoineet latteuksiin? Nielleet kiukkunne vai sanoneet napakasti takaisin?
Tällaisia ajatuksia tällä kertaa...
- "Paistaa se päivä risukasaankin" ja muut kootut latteudetAnnis_