Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
Äidin masennus
Äidilläni todettiin rintasyöpä rutiinitarkastuksen yhteydessä heinäkuussa.Hänet leikattiin elokuussa ja lääkäri on antanut äidilleni hyvän paranemisennusteen. Jatkohoitona hän tulee saamaan sädehoitoa.Äitini oli todella yllättynyt syöpädiagnoosista ja oli puolitoista kuukautta sokissa. Nyt hän on masentunut, ahdistunut ja alakuloinen. Tiedän, että tämä kuuluu osana sopeutumisprosessiin mutta olen äidistäni todella huolissani, koska hän on ollut alakuloinen ja ahdistunut jo ennen sairastumistaan. Minä tunnen itseni niin pieneksi ja mitättömäksi hänen ahdistuksensa rinnalla. En osaa sanoa/ enkä tehdä mitään mikä piristäisi häntä. Minua pelottaa tämä tilanne. Olen päättänyt, että kuuntelen ja olen läsnä äitini elämässä niin paljon kuin voin tällä hetkellä. Mutta minusta tuntuu, ettei se riitä. Kertokaa joku minulle kuinka saan äitini elämänhalun palaamaan ja hänen synkät ajatuksensa muuttumaan edes mustista harmaiksi?
- Äidin masennussisilisko
- Re: Äidin masennusalisa52
- Re: Äidin masennussoikku
- Re: Äidin masennusäiti81