Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
Re: miehelläni todettiin sappirakon syöpä
Hei ja kiitos Tyyne kirjoituksestasi. Meillä on nyt hautajaiset takana, mutta koska mieheni halusi tuhkattavaksi, uurnan lasku on vielä edessä. Mieheni suku ihmetyttää minua aina vain. He eivät paljon miehestäni välittäneet, varsinkaan vanhemmat, eivät kutsuneet käymään yms., mutta mieheni sairausajan he "varastivat" ja myös kuoleman jälkeinen aika on ollut yhtä heidän "juhlaansa". Viimeksi tänään. Kävi nimittäin niin, että äitini ehdotti sirkukseen menoa ensi perjantaiksi, johon poikani oli heti todella innostunut, ikinä kun ei sirkuksessa ole ollut. Heti kun olin tilannut liput netin kautta, mieheni äiti soitti ja kysyi meidän mieleistä päivää uurnan laskuun. Kun kerroin kaikkien muiden aikojen sopivan paitsi tuon perjantain, hän ilmoitti vain lyhyesti katsovansa mikä seurakunnalle sopii kun hän seuraavana päivänä kävisi juttelemassa. Soitin mieheni siskolle joka silloin kertoi, että vanhemmat haluaisivat juuri perjantain, koska silloin on viikonnloppu edessä? Kävi myös ilmi, että mieheni uurna oli myös jo tullut, siskolle oli soitettu ja sisko oli sitten soittanut vanhemmilleen asiasta, minulle ei oltu kerrottu. Tänään sitten anoppini soitti ja kertoi uurnan laskun olevan perjantaina klo 13, kellonajan aikaistamisen takia osa joutuu lähtemään aikaisemmin töistä ja koulusta, hyvää päivänjatkoa ja hei. Jos tämä ei ole syyllistämistä, niin sitten mikä? Ilmeisesti sirkus ei ole sopivaa suruaikana. Minähän vaan yritän etsiä pojalleni ja itselleni tekemistä päiviin jotka ovat nyt tyhjänä erittäin keskeisestä ihmisestä elämässämme. Vanhempiensa luona mieheni ei käynyt edes joka viikko. Soitin meidän aivan ihanalle psykologillemme joka antoi minulle tukea. Meidän ylitsemme on kävelty (niin kuin mieheni sairastumisesta alkaen) ja meillä on oikeus mennä sirkukseen tai mihin ikinä keksimmekään. Ja meidän olisi ollut oikeus päättää uurnan laskemisen ajankohta. Miten tämä on näin vaikeaa? Ihan niin kuin mieheni menettäminen ei olisi tarpeeksi. Tuntuu kuin appivanhempani syylistäisivät minua siitä, että jäin eloon kun mieheni kuoli. Haluaisin heidänkin pysyvän poikani elämässä, mutta tuntuvat tekevän siitä vaikeaa. Olisiko jollain antaa neuvoja välien säilyttämiseksi?- Re: miehelläni todettiin sappirakon syöpäalana