Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: Myelooma plasmasolusyöpä

Hei!

Ajattelin vastata viestiisi, vaikka juuri kysessä olevasta syövästä en mitään tiedäkään. Tiedän kuitenkin siitä, miltä tuntuu elää tiedontulvan ristiaallokossa: Pikaneuvona annan, että älä lue kaikkia netistä löytämiäsi juttuja, tai tarkista ainakin aina artikkelin julkaisupäivä. On luonnollista haluta tietoa asiasta mikä on näinkin suuri, on luonnollista sitä tietoa myös etsiä, mutta kannataa aina muistaa että se tietomäärä pitäisi osata myös suodattaa. Pahimmassa tapauksessa sillä vain sekoittaa oman päänsä ja on vaikea uskoa mihinkään. Minäkin epäilin lääkärin jättävän kertomatta asioita, mutta sitten tajusin, että ehkäpä niitä asioita ei ollut kerrottavana. Lisäksi tuo sana syöpä herättää jo niin paljon negatiivisia ja pelottavia mielikuvia...

Isäni sairastui syöpään pari kuukautta sitten, tai pitää varmasti sanoa, että sai tietää sairastavansa. Hänellä todettiin intestinaalinen mahasyöpä, ja netistä lukemieni juttujen perusteella tilanne näytti minun silmissäni kammottavalta (olin ihan hysteerinen, mutta enhän osaa edes tulkita asioita oikein kun en ole ammattilainen). Sitähän se toki onkin, jo pelkkä tietoisuus siitä, että läheinen ja rakas ihminen sairastaa vakavaa sairautta, mikä ei mene pois vain nukkumalla. Hoidot ja ennustekin ovat kuitenkin aina yksilölisesti sunniteltavia asioita. Jos lääkäri on sanonut sinun lähiomaisesi voivan selviytyä, niin usko siihen. Jos sinulla on asiasta paljon epäselvää, niin juttele läheisesi omahoitajan tai ko. lääkärin kanssa.

Minun isällenikin sanottiin, että sairautta ilmanmuuta lähdetään parantamaan, hänen kuntonsa ja ikänsäkin huomioiden. Nyt on saanut pariin otteeseen sytostaatteja, ja tilanne näyttää olosuhteisiin nähden hyvältä. Ainakaan ei ole huonontunut. Pienin askelin edetään ja odottaminen on raskasta, mutta yksin ei ole näiden asioiden kanssa kukaan! Aina on toivoa, minkä huomaat vielä moneen otteeseen =)

Voimia ja kaikesta huolimatta lämmintä joulunaikaa!

Iskän tyttö | 12.12.2008 klo 12:51:26