Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: miten kertoa lapsille

Hei!
En todellakaan tiedä, miten kertoa "oikein" - ehkä on olemassa monta oikeaa...tuntuisi, että tärkeintä on kertoa lapsen tasolta pelottelematta liikaa, mutta myöskään lupaamatta liikaa. Ja olla sen jälkeen korvat höröllä, koska lapsen jutuista saattaa ohimennen lipsahtaa tosi mielenkiintoisia ajatuksia.
Poikamme oli 6v kun isosiskollaan todettiin aivokasvain. Oireita oli ollut paljon ja niinpä poikakin taatusti tiesi, että sisko tarvitsee apua asiaan. Kerroimme suoraan, että kyse olikin vakavammasta asiasta kuin luulimme ja että sisko on kovasti kipeä, mutta lääkärit tekevät kaikkensa auttaakseen. Kun viikkoa myöhemmin selvisi, että kyseessä onkin syöpä ja että leikkauksen jälkeen tulevat pitkät hoidot, niin kerroimme, että patti on leikattu pois, mutta se oli sellainen patti, joka voi kasvaa uudestaan, jos ei sitä hoideta vielä lääkkeilläkin. Aikanaan oli vuorossa sivuvaikutukset ja taas kerroimme, että lääkkeet väsyttävät, aiheuttavat pahoinvointia jne, mutta myös auttavat. Kysymyksiä riitti välillä...useaankin kertaan kysyi, että kuoleeko sisko? Silloin oli aika istua sylissä ja miettiä ja päätyä siihen, että toivomme ja rukoilemme ettei kuole ja että yleensä näistä selvitään... Välillä itkeä tihrustettiin yhdessäkin, kun oli ikävä ja kurja olla.
Perheenjäsenen vakava sairaus on taatusti aina kaikille todella traumaattinen asia. Jos mahdollista, kannattaa kysellä myös alan ammattilaisilta vinkkejä asian käsittelyyn lasten kanssa.
Toivon sinulle todella paljon voimia jaksaa vaimosi tukena ja lasten kanssa ja ennen muuta toivon, että vaimosi toipuu ja paranee täysin!!!
amj | 12.12.2006 klo 13:16:12