Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lapsellani on syöpä

Hei mama69, Oski 96 ja muut

Seurailen tätä foorumia aika aktiivisesti, ja nyt ajattelin muutaman rivin kirjoitella. Viikonloppuna veimme tytön kanssa joululahjan "oman osaston" pikku-potilaille, niin olemme tehneet kolmena jouluna. Muistan miten osaston kirjoja tuli luettua moneen kertaan, ja niin paketissamme oli perinteisesti kirja. Osastolla käyminen tuntuu joka kerta vähän vaikealta, mutta toisaalta -kaikesta huolimatta- myös muistorikkaalta. Ehkä olen päässyt pahimman katkeruuden yli, tuntuu kuin tänä vuonna käyminen olisi ollut helpompaa kuin vuosi sitten. Meillä oli hyvä tuuri, tytön oma hoitaja oli töissä, ja tuntui tosi hyvältä nähdä ja halata. Siitä huolimatta "oman" eristyshuoneemme ovi tai vanhempien kahvihuoneen näkeminen herätti niitä ajatuksia ja tunnelmia, joita silloin kolme vuotta sitten koin. Pelkoa ja pettymyksiä, onneksi myös toivoa ja onnea. Oma pelkoni lapsen menetyksestä oli valtava, sillä olen sen omakohtaisesti kokenut, ja luulen että se vahvisti pelkoani leukemiakamppailussa. Ensimmäinen lapsemme kuoli täysin yllättäen alta kolmiviikoisena, kyse oli sairaudesta, jota ei oltu huomattu.

Toivon teille kaikille valoa, lämpöä, rauhaa tähän joulunalusaikaan...

Satusäde | 5.12.2006 klo 19:23:01