Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Miesten syövät

Minun ERS tarinani (jyrkiap)

Terve.

Ajattelin kirjoittaa oman tarinani pähkinänkuoressa kohtalontovereille ja muillekin. Olenkin jo jonkinverran kommentoinut muiden aloittamia viestejä. Olen 52-vuotias, naimisissa ja asun Jyväskylässä.

22.6.2012. Tätä ennen ei minkäänlaisia eturauhasoireita eikä minulta oltu koskaan mitattu PSA:ta. Olin 51 vuotias.
Tulehdus alkoi 22.6.-12 aamulla herätessä virtsaaminen sattui eikä oikein tullut mitään ja sitten kun tuli vähän, se oli sakean veren punaista. Säikähdin ja menin oitis päivystykseen, Siellä otettiin virtsanäyte ja verikokeet. Kuumekin alkoi nousta. Olin sairaalassa yön, kuume jotain 39 luokkaa. Sain antibioottikuurin, diagnoosi oli munuaisallastulehdus. Olin kotona, kuumetta kesti 4 päivää ja virtsa kirkastui 3 päivässä. Noin viikon päästä oikean kiveksen koko kaksinkertaistui ja oli arempi kosketukselle, tulehdus levisi sinne, mutta ei onneksi munuaisiin. Antibioottikuuria jatkettiin.
PSA oli 18 ja tulehdusarvot tietenkin aika korkeat. 2 viikossa tervehdyin.

30.10.2012 PSA oli 5,8 ja P-PSA-I oli 8,1, jota tietenkin seurattiin juhannuksena olleen tulehduksen takia. Lääkäri oli sitä mieltä, että seurataan vielä, mutta laittoi utraäänikuvaukseen lähetteen. Joskus marraskuussa kävin kuvauksessa, joka tapahtui ulkoapäin (ei peräsuolesta). Eturauhanen normaali ja munuaiset normaalit.

16.1.2013 PSA oli 5,4 ja P-PSA-I oli 8,2. Edelleen seurattiin. Sain netistä tiedon, että jos PSA on koholla ja P-PSA-I on alle 15, syövän todennäköisyys on 65%. Halusin että tutkitaan tarkemmin.

6.2.2013 PSA oli 5,9 ja P-PSA-I oli 8,8. Minulla oli lähete 12.2. urologin vastaanotolle.

12.2.2013 aamupäivä. Urologi katsoo ultraäänellä rauhasta. Puudutuspiikki ja 12 napsausta eturauhasesta, 6 oikeasta ja 6 vasemmasta lohkosta. Kuukauden sisällä hän lupasi soittaa patologin tuloksista.

Maaliskuun puolivälissä soitto tuli. Hän ilmoitti jotenkin näin, teillä on eturauhassyöpä ei pahinta mutta ei rauhallistakaan lajia. Hän kertoi hieman hoitovaihtoehdoista sekä rauhoitteli PSA arvosta, joka on ollut tasainen eikä kovin korkea.

Järkytyin, en pystynyt keskittymään juurikaan muuhun, joten hain kahden päivän sairasloman, ajatellakseni asiaa rauhassa. Aika pelasi puolestani, hain internetistä tietoa tästä syövästä ja tieto sai minut jäsentämään tilanteeni ja siten myös rauhoittumaan. Soitin uroterapeutille, kysyäkseni biopsioideni eli näytteideni analyysiä. Se oli seuraava: I, II Prostata, Adenomacarcinoma, Gleason 7. Biopsioiden yhteispituus, oikea lohko 90mm, josta syöpää 14mm ja vasen 85mm, josta syöpää 4mm. Perineuraasinen invaasio: oikea kyllä vasen ei. Vallitseva Gleason luokka 4, Gleason 4+3.

Aloitin jonkinlaisen elämäntapamuutoksen. Kuntoilin hiukan enemmän mutta ennenkaikkea kiinnitin ravintooni huomiota. Lisäsin kasviksia. Vähensin lihaa ja varsinkin sokerin käytön melkein nollasin. Join ja söin vain luonnollisesti saatavaa sokeria.

Painoin 82 kiloa helmikuun loppupuolella. Nyt 20.6.2013, kun kirjoitan tätä tarinaani painan 70,8 kiloa, olo on todella hyvä.

Sain lähetteen hoitoneuvotteluun 9.4 ja luuston varjoainekuvaukseen 30.4. Ajat varjoainekuvaukseen olivat tiukilla joten lähetteet menivät väärinpäin.

9.4.2013 Hoitoneuvotteluun otin vaimoni mukaan. Hän halusi myös tulla. Käytiin läpi minun tilanteeni ja hoitovaihtoehdot. Ikääni, 53, perustuen lääkäri suositteli robottiavusteista radikaali prostatektomiaa eli eturauhasen poistoleikkausta. Sain uuden hoitoneuvotteluajan 2.5 luustokuvien varmistuttua.

30.4.2013 Luuston varjoainekuvaus. Aamupäivällä varjoaine neulalla vasempaan kyynärvarteen. Kahden tunnin päästä kuvauslaitteen alle makuuasentoon ja n. 35 min. hievahtamatta paikalla.

2.5.2013 Luustossa ei matestaaseihin viittaavaa. Olin jo tehnyt päätökseni, joka oli leikkaus. Keskustelumme oli lyhyt ja jäin odottamaan kutsua Tampereelta, jossa tämä leikkaus tapahtuisi.

Joskus ennen toukokuun puoltaväliä tuli Tampereelta kutsu. Tätä ennen kyselin Tampereen poliklinikalta jonohoitajalta tilannettani, hän tiesi, että 6.6.2013 iltapäivä, eli toinen leikkaus olisi kyseessä.

Jotenkin helpotti oloa, kun näinkin nopeasti tapahtuu tämä toimenpide.
Olihan syöpäni enemmän agressiivista luokkaa.

5.6.2013 Aamujunalla Tampereelle. Tampereelle saapuessa jäi aikaa, kävelin rauhassa TAYS:n rautatieasemalta ja join kupposen kahvia matkalla. Oli lämmin ja aurinkoinen päivä. TAYS:ssa klo 12.30 verikokeet (5 putkiloa), sydänfilmi ja näytteet kurkun ja nenän limakalvoilta.

Sitten anestesialääkärin kanssa lyhyet keskustelut, minut on kerran aikaisemmin leikattu yleisnestesiassa ja kaikki oli OK.
Hän kysyi haluanko rauhoittavia, sanoin että mikäpä siinä, ei se pahitteeksi olisi (sen sain sitten huomenna ennen leikkausta).

Hoitavan ylilääkärin kanssa kävimme keskusteluja leikkauksesta. Hänellä oli riittävät tiedot tapauksestani, minulla oli täysi luottamus hänen ammattitaitoonsa enkä kysellyt yksityiskohtia enempää. Oikeastaan puhuimme leikkausrobotin tekniikasta muutaman sanan, hän näytti instrumenttejä, joita leikkauksessa käytetään.

Kävelin Tampereen keskustaan ja otin ratinan laivaravintolassa 24cl punaviinin. Menin illaksi ja yöksi siskoni luo ja keskustelimme leikkauksesta sekä tietenkin muustakin. Ostin pikkusikareita ja tupruttelimme siskoni kanssa muutaman ja kävimme rannalla kävelemässä.
Sain yllättävänkin hyvin nukuttua. Siskollani sattui olemaan vapaapäivä, joten hän vei minut sairaalaan. olimme sairaalassa, kirurgian osasto 1:ssä n. klo 8.30. Siskoni lähti ja jäin odottamaan leikkausta. Minulle oli varattu vuodepaikka, leikkauksissa käytettävä lämpöpuku ja sairaalan sukat. Odottelin ja sain luvan pukea vasta kun lähtö esivalmisteluihin tuli.

Klo 11.45 tuli lähtö leikkaukseen, puin tarvittavat asut pääleni ja menin vuoteeseen, jota hoitaja vei toiseen paikkaan. Tulin heräämöön. Kanyyli käteen ja otin rauhoittavan lääkkeen. Sitten leikkaussaliin. Kerkesin nähdä ihan hyvin DaVinci-nimisen leikkausrobotin, joka odotti sisääni pääsyä. Henkilökuntaa hääräsi ympärilläni. Sitten vasemmassa kädessä tuntui hieman polttava nukutusaine, joka nousi kohti olkapäätä. Nenäni ja suuni edessä oli koppa. Hengitin rauhallisesti vajaa 10 kertaa ja sitten nukuttiin.

Heräsin samaisessa heräämössä, en ensin ymmärtänyt, missä olin. Ai niin minuthan oli leikattu. Nukutti.

Minut vietiin kirurgian osastolle 1. Yritin katsella telkkaria, mutta nukahteluksi se meni. Siskoni tuli käymään. Soittelin vaimolleni ja työkaverille. Tsekkasin leikkaushaavat ja katetrin. Olin koko sen illan vähän pökkyrässä, nukahtelin tuon tuostakin.

Seuraavana päivänä oli ihan hyvä olo, käveleskelin osastolla virtsapussi kannossa. Siskoni tuli käymään aamupäivällä. Hän menisi sitten iltavuoroon töihin. Kävimme alakerran kahviossa. Lounaan jälkeen jätin osaston, hain kelan taksikorvauslapun ja soitin taksin.
Taksilla Jyväskylään. Matka meni ongelmitta.

Kestokatetri oli ankkuroitu navan alapuolelle. joten heppi sojotti vähän ylöspäin. Näin pidin 4 päivää, omaa tyhmyyttäni. En hoksannut. että sen voisi antaa olla normaalisti alaspäin roikkumassa.

14.6.2013 Aamulla Jyväskylän keskussairaalaan lähetteen pyynnöstä varjoainekuvaukseen ja kystoskopiaan, katetrin poisto ja flow-mittaus.

Varjoainekuvaus oli OK, ei vuotoja, leikkauspinnat tiiviit! Katetrin otto tuntui vähän inhottavalta, mutta se oli nopea toimitus. Flow mittauksessa ei virtsa ensin meinannut tulla ja kun sain tulemaan se sattui kirvelevästi, kuitenkin kaikki OK!. Luulin, että tämä kirvely kuuluu asiaan. Sitä kestää koko viikonlopun, kuitenkin vähän helpottaen. Juon paljon karpalomehua.
Menin kuitenkin seuraavan viikon alussa Jyväskylän TK:lle antamaan virtsanäytteen, jos olisi ollut virtsatietulehdus. oireet ovat vastaavanlaiset. Näytteessä ei ollut mitään oireeseen liittyvää.

Helpottaa koko ajan tämä vaiva. Lähdenkin tästä nyt kirjoittamasta ja mene vessassa käymään. Oireet ovat helpottuneet.

20.6.2013 Enää vaivaa oikeastaan vain patologin lausunnon odottaminen ja elokuussa verikokeet, PSA pitäisi olla mittaamattomissa.

Juhannuksen 2013 aatonaattona jyrkiap ;-)

jyrkiap | 20.6.2013 klo 15:42:57