Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: On se niin väärin

Hei rakkaat sisaret!

Minä en suoraan sanottuna löydä sanoja, joilla voisin teitä nuoria äitejä lohduttaa, koska itsekin pelkään syövän uusiutumista. Mutta se että luen teidän kokemuksistanne täältä, ei suinkaan lisää omaa ahdistustani, vaan paremminkin parantaa taistelutahtoa ja auttaa ymmärtämään, että tämä on tauti, jonka kanssa elämä voi muuttua hyvin nopeastikin ja ilman omaa ansiota. Olen nimittäin niitä ihmisiä, jotka teoissaan ja puheillaan herkästi ohjaavat elämää (omaansa ja jopa muiden), vaikka oikeastaan olen jo syvästi oivaltanut omien voimieni rajallisuuden ja ihmiselämän haurauden.

Mikä minua lohduttaa, niin olen kuitenkin saanut aikaan nuo ihanat lapset, ja joka kerta kun näen mieheni ja lapseni yhdessä, minun sydämessäni ailahtaa ilo siitä että olen saanut heidät nähdä. Minulla nimittäin oli aika, jolloin kärsin - todella kärsin - toistuvista keskenmenoista, ja silloin jo oivalsin, että ihmisellä ei oikeastaan ole kuin vain tämä hetki, johon hänen on kaksin käsin tartuttava kiinni. (Minulle siis se suurin suru oli se, että en koskaan näkisi omia lapsiani.)

Jos nautinnon ja ilon sitoo johonkin aiheisiin, joidenkin tiettyjen asioiden saavuttamiseen tietyssä järjestyksessä, elämästä katoaa ilo, ja ihminen on vaarassa vaipua syvään masennukseen. Niinpä oivallus siitä, ettei kaikki olekaan omissa käsissä, onkin vapauttava ja auttaa ymmärtämään, että jokainen hyvä hetki on lahja jostakin ja lahja jollekin: minulle, sinulle, meille kaikille. Meillä on lupa nauttia elämästä silloin kun sen aika on.

Tulevaisuutta murehtimalla tuhoamme onnen itseltämme ja otamme silloin liian raskaan taakan kantaaksemme. Ei se tarkoita sitä, ettemmekö ymmärtäisi tai ainakin haluaisi ymmärtää, mitä meille tapahtuu, mutta jotenkin jos alkaa kuvitella asioita, joita ei vielä ole, tekee väkivaltaa itselteen ja myös omille rakkailleen.

Me olemme samassa veneessä ja voimme jakaa huoliamme toistemme kesken. Kiitoksia siitä teille kaikille!

T. Karhutar
Karhutar | 17.1.2008 klo 08:48:28