Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.

Heips.

Nyt on toukokuu6 ihan kornilla päällä. Suosittelen, että jos et itse tunne samoin, älä lue edemmäksi.

Siis toukokuu6 on palailemassa takaisin töihin. Ja tässä kun pohdin selviytymisstrategioitani sun muita asioita palatessani elämään tavallista elämää tavallisten ihmisten pariin, niin tulin ajatelleeksi syvemmin näitä kokemuksiani ja menneitä kuukausia. Ja päätin ottaa sellaisen ajattelutavan, että: "Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin."

Kun olen joutunut sairastumaan rintasyöpään ja joutunut kokemaaan rannanpoiston, kainalon tyhjennyksen, sytostaatti- ja sädehoidot sekä muutamat komplikaatiot, niin mitäpä hyvää tässä sitten voisi olla:
- on ollut kerrankin aikaa itselle
- pienet asiat ei enää rassaa - niin isojakaan ei enää ole, että ne rassaisi ;=)
- läheiset ystävyyssuhteet ovat vahvistuneet
- jyvät ovat erottuneet akanoista; ts. tosiystävät ovat erottuneet muista
- on saanut herkutella, siihen ovat jopa lääkärit kehottaneet
- olen kokenut vuodenaikojen vaihtelun syksystä kesään
- olen alkanut kiinnittää huomiota terveellisiin elämäntapoihin; sillei pinsettiotteella, koska niitä huonoja ei ole ollutkaan ;=)
- olen oppinut pitämään itsestäni huolta = terve itsekkyys
- perhesuhteeni on lähentynyt
- lapseni ovat alkaneet ottaa asioistaan vastuuta
- ymmärrys toisen ihmisen ei_niin_hyväksyttävää käyttäytymistä kohtaan on lempeämpi, koska taustalla voi olla ihmisen henk.koht. vaikeudet, kuten syöpä, eivätkä ne välttämättä näy päällepäin
- olen oppinut nauttimaan tästä päivästä enkä vain odota jotakin, kuten seuraavaa lomaa, palkkapäivää...
- olen onnellinen siitä, että aistini toimivat ja pystyn liikkumaan; ts. olen onnellinen siitä mitä minulla on, ml. koti ja perhe, työ... enkä ajattele sitä (ainakaan niin paljon kuin aikaisemmin) mitä olen menettänyt
- osaan siis nauttia jäljellä olevasta terveydestäni
- olen oppinut hyvksymään sen, että kaikki elämässä ei ole ennalta arvattavissa/suunniteltavissa - elämä ei aina ole reilua
- olen saanut uusia ystäviä, joihin en varmasti muuten olisi koskaan tutustunut
- ja tiedänpähän senkin mitä on syövänhoito noin käytännössä 2000-luvun Suomessa.



Mutta rakkaat kanssasisaret - jatkakaa te nyt listaa! Kts. otsikko.

Terveisin toukokuu6.

P.S. Kukaan ei nyt saa pahoittaa mieltään. Tämän tarkoitus on kohottaa mielialaa. Tiedän, että meillä jokaisella on paljon niitä asioita, joilla sen pystyy romahduttamaan hetkessä. Koetetaan siis nauttia elämästä.


toukokuu6 | 20.8.2008 klo 11:40:25