Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Rinnanpoisto ja korjausleikkaus - turhankin kurjia ennakkotietoja

Sairastin rintasyövän kolmisen vuotta sitten. Sairas rinta poistettiin ja kainalo tyhjennettiin imusolmukkeista. Käden rasittamisesta varoiteltiin aivan ylettömästi, mutta kun akrobatiaa sisältävä harrastus on elämäni valo, aloin pikku hiljaa kokeilla kaikenlaista pikku pyörittelyä sitä mukaa kun haava parani. Ehdin ennen sytostaattien aloittamista siihen kuntoon, että heitin kärrinpyörää ja seisoin pieniä aikoja käsilläni. Eipä ole käsi turvonnut ikinä. Ei onneksi sytostaattivaiheessakaan, jonka lopulla pelkkä kävellä köpöttelykin oli urotyötä vastaava toimenpide.
Tram-korjausleikkaus, johon menin/pääsin 1,5 kk sitten ankaran emminnän jälkeen - siitäkin toipumisesta sain kuulla ennakkoon melko synkeää tarinaa - on sujunut ok, vaikka rankka homma se kieltämättä oli, etenkin kun henkisesti on sen yhteydessä tullut käytyä läpi sairastumisen aikaisia käsittelemättömiä tunteita - aika hurjaa kamaa. Eikä ollut kivaa käyttää vatsan tukiliiviä 4 vk kaiken aikaa, tosin sitä sai kotona ottaa jo aiemmin pois omien tuntemusten mukaan. Nyt pärjään pelkillä tavallisilla rintsikoilla, vatsan haava sallii jopa kyljellään pötköttelyn - ja tuosta barbi-tissistä tulee hieno. Eilen käväisin pikaisesti saunassa ja uimassa. Olen myös varovasti aloittamassa liikuntahömpöttelyäni. Vähän kivaa.
Minusta ennakko"tiedot" olivat turhan synkeitä. Säikähdin ja suorastaan masennuin, ennen kuin päätin tutkailla elämän jatkumisen mahdollisuuksia ihan itse. Minusta pitäisi selventää sekin vaihtoehto, että asiat saattavat mennä hyvin. Toipuminen on aina tosi yksilöllistä. Tuskinpa se asiaa edistää, jos ihmispolo säikytetään liki toimimattomaksi. Onko kellekään toiselle käynyt samanmoista?
Tsemppiä sairastumisen pyörteisiin joutuneille kohtalotovereille. Elkää antako periksi.
Ariel60 | 8.6.2009 klo 23:22:31