Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Rannalla, vihdoin minäkin!!

Hei kaikki rakkaat kanssasisaret!

Miten kauan olenkaan toivonut saavani kirjoittaa tuon otsikon ja nyt se on totta. Sain viimeisen sädetyksen torstaina ja nyt maistelen tätä uutta olotilaa: olla terve kunnes toisin todistetaan!! Olo on aivan uskomaton, olen nämä viimeiset päivät kulkenut kuin liihottelisin maan pinnan yläpuolella. Torstaina kun lähdin viimeisen kerran OYS:istä melkein halasin taksinkuljettajaa ja junan konduktööriäkin, olin niin onnellinen. Tämä säteissä käyminen on ollut tosi rankkaa: sädetysreissu on kestänyt 7½ tuntia päivässä junamatkoineen ja odotuksineen. Mutta nyt se on ohi! Aamuisin ei tarvitse lähteä asemalle, en voi todeksi vielä uskoa.

Viimeiset yhdeksän kuukautta siitä, kun eräänä maaliskuisena sunnuntaina löysin patin kainalostani ovat olleet merkillistä aikaa. Tutkimukset, odottaminen, diagnoosin varmistuminen huhtikuussa ja kaksi leikkausta toukokuussa. Sitten sytostaattihoidot kesällä ja lopuksi nämä pitkät sädehoitoviikot. Hyvä, ettei etukäteen tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Itse olen selvinnyt hyvin hyvän pohjakuntoni ansiosta. En olisi voinut viime vuonna viimeistä maratoonia juostessani arvata, mihin kuntoani vielä tarvitsen. Se on kuitenkin auttanut siihen, että toivuin nopeasti leikkauksista eikä sytoista tullut sivuvaikutuksia. Myös mielialani on ollut hyvä koko ajan. Minua ei ole jätetty yksin, vaan ihana perheeni ja ystäväni ovat tukeneet koko ajan.

Minun täytyy kiittää myös teitä ihanat kanssasoutajat; paljon olen saanut tukea ja vastauksia kysymyksiini teiltä. On ollut ihanaa tuntea, etten ole yksin vaan moni muukin painii näiden samojen kysymysten kanssa. Etenkin sytoputkessa ollessani olin täysin riippuvainen tästä palstasta. Nyt aion ottaa hieman etäisyyttä, mutta käyn ainakin lukemassa kirjoituksia sillöin tällöin.

Jouluksi lähdemme koko perhe etelän aurinkoon, joten joululla en ole stressannut. Ihanaa, kun saa olla vain lähimmät ympärillä ja nauttia lämmöstä. Työt aloitan tammikuun alussa; vähän jännittää, mutta onneksi työkaverit jo odottavat.

Karhutar ja kumppanit: onnea päivänsädekerhoon tammikuun alussa ja siellä se ranta jo teilläkin siintää! Oikein paljon tsemppiä myös kaikille sytoputkessa olijoille.

Kaikille kanssasisarille hyvää ja rauhallista joulua!
T:EllaM
EllaM | 16.12.2007 klo 22:25:10