Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: El�m� t�ysin sekaisin

Kyll mä yritän käyttäytyä lapsen läsnäollessa ja juttelen lapsen kanssa uudesta kodista ja "äidistä", mutta sisällä tuntuu kuin veitsellä käännettäisiin sydäntä irti.olen 33 vuotta ja tämä oli toinen avoliitto. Viime yön näin painajaisunta ex miehestäni, hän haukkui mua ja käytti henkistä väkivaltaa mitä alkoi tehdä kahden vuoden sisään. Kun tulin viikon hoidosta kotiin odottelemaan veriarvojen laskua, niin hän käyttäytyi kuin pienet lapset, kiukutteli joka asiasta. Meillä on talo kesken edelleen ja mulla ei varaa laittaa kuntoon. Itselläni on suunnitteilla mennä villoittamaan yläkertaa. Yritin auttaa kesällä kun olin kotona niin paljon kuin jaksoin, maalasin ja hoidin lasta ja kotia, mutta enhän jaksanut ja lääkäri kielti kaiken tekemisen... mutta pakko oli, mies oli koko ajan kuin perseelle ammuttu karhu. se tekstasi koko kesän jonkun kanssa, ei ollut nainen mutta mutta... en oikein usko.En olisi selvinnyt kesästä ilman ystäviä ja muuta perhettä. Mummut hoitivat lapsen kun en ollut kotona. Me asumme maalla ja mieheni teki pelto ja sonnityöt, mutta kyllä joskus mietin että enemmän kyllä lapsensa kanssa voisi olla. Mieheni myös tuuppi ja töni haukkumisen lisäksi. Nyrkin sain leuan alle ikään kuin malliksi, ei siis lyönnyt vaan uhkasi... Viimeksi lähtiessään: jos riitaa haluat niin saamasi pitää. kun saisin tän pahan olon pois sisältäni, ikävän, surun, pettymyksen itseeni, elämään ja ex- mieheeni, mun elämässä on ollut surua ja murhetta aina, minusta tuntuu. Miksi toiset käy kaiken vaikeimman kautta? Ehkä nää pilvet poistuvat ja aurinko paistaa minullekin. Onneksi voin luottaa Jumalaan.
marika | 14.3.2006 klo 08:29:26