Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: Kaksi möykkyä rinnassa
Hei TinttiKaikki nuo tunteet kuuluvat asiaan, koska syöpädiagnoosi on iso elämänmuutos. Sen läpikäyminen ja asioiden merkityksen ymmärtäminen jatkuu varmasti läpi loppuelämän, mutta yllättävän nopeasti ihminen kuitenkin löytää omat keinonsa sopeutua tilanteeseen.
Silloin kun minulta löytyi syöpä, olin aika lailla sinun ikäisesi, lapsetkin vasta 4,5- ja 6-vuotiaat. Minun tarinaani voit seurata, kun pistät "Etsi kirjoittajaan" hakusanaksi Karhutar. Löydät hirmuisesti viestejä jo alkukesästä 2007 lähtien. Juuri ne alkupään viestit ovat niitä kaikkein henkilökohtaisempia ja ehkä koskettavampia, koska niissä kuitenkin ne sen hetken tunteet ovat vielä läsnä.
Nykyisin elän jo aika lailla entisen kaltaista elämää. Oikeaa rintaahan ei enää ole eikä siellä kainalossakaan taida olla imusolmukkeita, koska 23 saatiin talteen ja niistä 13:sta oli tautia. Mutta siitä huolimatta, elämä jatkuu vaikka oma maailma hetkeksi pysähtyi, ja sydän pakahtui kurkkuun, vieläkö näen poikieni kasvavan. Mutta kun he tuossa kasvavat ja minäkin tässä vain touhuan, niin en voi olla pahasti onneton, vaan yritän nauttia jokaisesta hetkestä.
Tuossa vaiheessa, ennen diagnoosin saamista, kerää itsellesi voimia ja kokoa ajatuksiasi yksinäisyydessä, vaikkapa kävelylenkillä. Tai sitten jos puhuminen helpottaa, niin avaudu tilanteesta niille ihmisille, joihin todella luotat. Varo kuitenkin menemästä asioiden edelle, ota yksi askel kerrallaan, koska jokainen päivä tämän sairauden aikana näyttäytyy Sinulle erilaisena. Myös ihmisten reaktiot hämmästyttävät, herättävät tunteita ja ajatuksia, mutta ainoastaan Sinä tiedät ja opit tuntemaan, mikä Sinulle on parasta. Kunnioita itseäsi ja ole itsellesi rehellinen.
Edessä on pitkä matka, mutta lue selviytyneiden kirjoja, esim. Satu Hassin Tukka hattuhyllyllä tai Nina Revon Arpi. Myös syöpäpotilaiden Selviytyjän matkaopas on aivan erinomaista luettavaa ja antaa rohkaisua siihen, että tämän sairaudenkin aikana on lupa elää.
Olen pahoillani siitä, että sinullekin asiat näyttävät elämässä kasaantuneen, mutta sen takia sanon, että tästä on suunta vain eteenpäin, ja nyt on sinun vuorosi olla huolenpidon ja rakkauden kohteena. Ne kummatkin kannattaa ottaa vastaan avoimin silmin ja mielin. Yksinäisyys helpottaa, ja elämänhalu voittaa, niin ettet voi muuta kuin nauraa lastesi kanssa.
Hyviä voimia odotukseen ja taivaan Isän suojelua koko perheelle!
T. Karhutar
- Kaksi möykkyä rinnassaTintti-66
- Re: Kaksi möykkyä rinnassaKarhutar
- Re: Kaksi möykkyä rinnassaHaaveilija
- Re: Kaksi möykkyä rinnassaKarhutar
- Re: Kaksi möykkyä rinnassaTintti-66
- Re: Kaksi möykkyä rinnassaKarhutar