Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Valoa putken päässä!

Hyvää lauantaihuomenta sisaret!

Minä olen ryöminyt hoitoputkessa jo sen verran aikaa, että valoa näkyy tunnelin päässä. Enää pari viikkoa säteitä! Elämä alkaa taas maistua: tukka kasvaa ja kunto nousee! Oli aivan ihana huomata eilen iltalenkillä, että mäetkään eivät enää pane puuskuttamaan, niin kuin vielä kuukausi sitten.

Syksyn pimeillä pohdin, että selviääkö tästä ikinä. Jos vielä fyysisesti toipuisikin, niin saako elämästä enää millään kiinni? Vai onko syöpä ja uusiutumisen pelko aina päällimmäisenä mielessä?

Nyt kevään valon myötä on mieleen jo läikähdellyt silkkaa iloa silloin tälllöin - ihan varoittamatta. Huomaan ajattelevani jo ensi kesää, sunnittelevani kasvimaata, mökillä oloa ja kaikkea muuta kivaa. Minä, joka viime kesänä olin varma, että en joulua näe! No, joulu meni ja pääsiäinenkin on jo ovella.

Kaikille putkessa oleville toivon voimia ja uskoa siihen, että jonakin päivänä me kaikki pullahdamme sieltä putkesta ulos ja näemme taas VALON!

Loppuun pistän vielä Tommy Tabermannin runon kiitokseksi kaikille teille, jotka olette tälle palstalle ajatuksianne ja kokemuksianne kirjoittaneet. Ne ovat todella auttaneet tällä erikoisella "matkalla".

"Joka rypystä, syvenevästä viivasta
me muistamme jotakin yhteistä
Jotakin mikä muistuttaa
vuorelle kiipeämistä,
vaivalloista matkaa
jolla on pakko
vuoron perään kantaa
jotta pääsisi perille
ja saisi riemuita"

- Tommy Tabermann -

Mukavaa viikonloppua!
Saana
Saana | 17.3.2007 klo 11:40:21