Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Viimeistä Cefiä ja sädehoitoa odotellessa.
Hei!Nyt on toiseksi viimeinen CEF takana ja olo ihan hyvä, lukuunottamatta sitä pientä äklötystä joka välillä ilmoittaa olemassa olostaa. Viimeinen sytohoito 3.2 sitten on sädehoidon suunnittelut 7.2 ja sädetys alkaa 27.2 Pikkasen jännittää miten se menee ja kuinka iho kestää. Olen jo alkujaan rasvaillut koska arpea välillä kiristää kun jumppaa ja varsinkin saunan jälkeen tuntuu eniten. Kovasti olen tuota ruoka hommaakin miettinyt että kuin te olette muuttaneet ruokailutottumuksia sairauden myötä. Itselläni kun ruoka maistuu ja pystyn mieltei kaikkea syömään kuten ennekin, tietty muutama ruoka tekee hajuaistissa tepposia mutta makuaisti onneks tyrmää senkn. Pahinta on kun menen sytohoitoon niin ruokailu on juuri silloin ja ällötys olo valtaa koko kehon avaikka en kyllä kertaakaan ole puklannut siellä. Ohjeissa suositellaan vältettävän joitakin liharuokia, varsinkin niitä rasvaisia jotka tietysti maistuu mulle vallan hyvin.
Kasvisten ja hedelmien käyttöä sinänsä olen lisännyt vaikka niitä muutenkin olen aina syönyt runsain määrin. Kaikelle makealle olen ollut aina perso mutta sen olen huomannut että karkinsyönti on vähentynyt ainoa on salmiakki ja suklaa jota on tullut kyllä syötyä. Salmiakki vie huonoa oloa pois, söin sitä aina melkein kun oli migreeni tai muuten huono olo. Verenpaineet mulla on ollut aina hyvät siitä huolimatta. Aattelin kun hoidot kaikki loppuu pitääköhän sitä alkaa syömään terveellisemmin.
Kasvisyöjää minusta ei ikinä tule, perheessä yksi kasvissyöjä joka kyllä syö kalaa mutta ei lihaa eikä broileria. Onko teissä ketään joka potee migreeniä? Itsellämi oli ja ihme se on kadonnut tämän sairauden myötä kokonaan, ennen sain joka kuukausi kovia migreenikohtauksia ja nyt niitä ei ole ollut lainkaan. Palaavatkohan takaisin kun hoidot loppuu. Työkaverini epäili että olisi osittain johtunut työpaineista ja kiireistä mutta enpä tiedä. Tämä on ollut hyvä palsta lukea muiden tuntemuksia ja jakaa omiaan.
Mukavia lenkkipäivä ja tsemppiä kanssakulkijoille. Lopuksi laitan tähän perään ystävävältäni saaman tekstin joka kosketti minua kovasti.
Memmu
Katson elämääni taaksepäin, kaikesta on selvitty, vaikka sillä hetkellä on tuntunut, etten kestä, murrun kaiken taakan, kivun ja koettelemusten alle.
Tässä olen tänä päivänä, vaikeudet ovat opettaneet ja kasvattaneet, tehneet minusta kypsän ja toivottavasti viisaamman, tässä olen kaikkine arpineni, ehkä joskus surun häivähdys silmissäni mutta minulla on halu elää ja ottaa elämästä kaikki irti.
Ehkä voin olla rinnalla kulkijana jollekin, joka käy myös elämäänsä läpi. Koska jokainen meistä joudutaan se läpi käymään, tavalla tai toisella.
- Viimeistä Cefiä ja sädehoitoa odotellessa.Memmu66