Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Sytot saatu! Käsiturvotus :(
Elin to 14.2. jännityksen hetkiä klo 14-16 välillä eli tuleeko syöpäklinikalta soittoa, että neutrit niin alhaalla, ettei viimeinen CEF onnistu aikataulussa. Ei tullut soittoa. Niinpä marssin iloisena viimeiseen tiputukseen ja sen päätteeksi toivottelin omahoitsulle kiitokset sekä sanoin, että toivottavasti ei nähdä enää ikinä, mutta jos kuitenkin nähdään, niin tuttuun paikkaahan sitä tullaan. Mutta toivottavasti ei.Viimeinen CEF on ottanut kovimmalle:
CEF:in jälkeinen lauantai oli ihan jees päivä, mutta sunnuntaina puolen päivän jälkeen uuvahdin täydellisesti. Maanantai ja tiistai menivät sohvapäiviksi. Nukuin pitkiä päikkäreitä enkä jaksanut olla seisoma-asennossa kuin pienen tovin. Keskiviikkona näytti vähän paremmalta ja käväisin kaupassa, mutta loppupäivä meni lepoiluksi. Nyt on uupumus vähän helpottanut, mutta väsähdän kyllä tosi nopeasti. Epäilen, että osin uupumus on sitä, että enää ei tarvitse piiskata itseä lenkille yms, kun edessä ei ole tiputusta edeltävää verikoetta. Nyt voi olla itselleen armollinen. Ja niin olen päättänyt ollakin. Ei se maata kaada, jos joku päivä ei jaksa/huvita lähteä ulos.
Ruuan kanssa on ongelmia. Tällä hetkellä ei mene alas kuin mikroranskalaiset ja sämpylät. Ei auta yhtään tieto, että pitäisi syödä monipuolisesti. En vaan kykene. Mutta ehkä joku päivä tulevaisuudessa ruokajutut palautuvat entiselleen. Paino on laskenut pari kiloa, eipä ole ollut näissä lukemissa varmaan 20 vuoteen, mutta vielä painoindeksi näyttää normaalipainoa.
Pahoinvointia ei oikeastaan ole ollut sitten vikan taxon vaan käyn då ock då kyökkäilemässä, jota ei edellä paha olo eikä sitä ole yökkimisen jälkeen. Kynnet ovat olleet lähes koko ajan aivan uuden väriset ja nyt osassa on jotain valkoista kasvua, odotan mielenkiinnolla tapahtuuko niille jotakin. Suu on kuiva, mutta siihen auttaa vesi ja ulkona pidän mukana xyli-pastilleja. Nenä ja silmät vuotavat, niihin auttaa niistäminen ja silmätipat. Näkemisongelmiakin, mutta niihin on auttanut moniteholasini, joita en pääsääntöisesti muuten tarvitse ja lukiessa lukulasit, joita olen käyttänyt jo vuosikausia. Silmälääkärikäynnin ajoitan 3 kk päähän vikasta tiputuksesta, joka on käsittääkseni suositus. Muisti tahtoo pätkiä, mutta mitään hoito- tai lääkäriaikoja en ole missanut, kun ajat on paperilla kansiossa, jota on koko ajan nähtävillä. Illalla nukahtaminen ei tuota ongelmia, mutta herään parin tunnin päästä ja loppuyö onkin sitten hereillä-valveilla-oloa. Yritän olla ottamatta siitä stressiä. Ehkä vielä tulee päivä, että nukun niin kuin entisaikaan.
Mulla oli vikan CEF:in jälkeen samana päivänä aika syöpäklinikan fysioterapeutille, sillä huomasin 15.1., että leikatun puolen käsi oli vähän paksumpi kuin vasen käsi. Ja sain kuulla "mukavia" uutisia. Saan pitää loppuelämäni aamusta iltaan tukihihaa, joka tulee vaihtaa puolen vuoden välein. Ensi viikolla terkkarin lääkäri soittaa. Saan tietää miten jatkossa saan jouhevasti maksusitoumuksen terkkarista (siis toivon, että homma hoituu jouhevasti).
Sain jumppaohjeet kädelle ja niitä olen tehnyt joka päivä. Lisäksi ohjeen pumpata kättä stressipallolla työn lomassa, kunhan sinne sairiksen jälkeen palaan.
Pidän silmieni edessä erään henkilön turvonneen käden, jonka näin odottaessani fysioterapeutille pääsyä ja se ruoskikoon minua tekemään jumpat ohjeiden mukaisesti.Joka päivä!
Sädetys alkaa tämän hetkisen tiedon mukaan 11.3. En vielä tiedä kuinka monta kertaa niitä tulee olemaan, mutta se selviää myöhemmin.
Sädetyksen alkaessa aloitan Tamofenin syömisen ja siltä osin olen lukenut mielenkiinnolla toisten kokemuksia.
Ja nyt patistan itseni käsijumppaan :)
- Sytot saatu! Käsiturvotus :( piikup