Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: jännittävää odotusta

hei!
niinhän se meidän naisten kohdalla usein on, että meidän tulee (ainakin omasta mielestämme) olla urheita ja jaksaa ja jaksaa...
mietin, että voisit ihan itsesi takia listata ne asiat, mitkä sinusta ovat kamalinta tällä hetkellä. laittaa ne tännekin luettaviksi, jos niin tahdot. mutta uskoisin, että parin kolmen vuoden, kymmemen vuoden jne. jälkeen sinun itsesi on tuiki "terveellistä" lukea lista uudelleen lävitse!

muistan, että siinä vaiheessa kun minusta tuntui, että matto vedettiin jalkojeni alta, pysähdyin etsimään turvallisuuden tunnetta siitä tosiasiasta, että vain minulle ja minussa tapahtui muutos!
rakkaimmat ihmiset ympärilläni seisoivat tukenani. työni ja harrastukseni pysyivät ja odottivat minua niiden pariin. että ulkopuolellani kaikki tuttu jatkui. elämä jatkui.
kaaoksessa sitä tajuaa, että arjen puitteet ovat suuri omaisuutemme ja monta kertaa sisäisen rauhamme tae.
siitä kai johtuu, että niin monet vakavasti sairastuneet kertovat nauttivansa aivan pienistä, arkista askareista!

minusta sinun ei tarvitse edes yrittää olla niin kauhean urhea nyt, kun sairastumisestasi on kulunut vain pieni hetki! työkavereidesi lohdun sanoiksi tarkoitetut lausahdukset voit sivuttaa jotenkin tyylikkäästi! hyväähän he tarkoittavat!

voisit helliä itseäsi joillakin asioilla, joista pidät. käydä teatterissa. tehdä ystävän luo vierailun. hävittää vihdoinkin jotain, mistä et tykkää yhtään!!!
minä itse kävelin! kävelin todella pitkiä lenkkejä hartaasti ja hitaasti. kiitollisena, että saan elää. yksin. perheeni kanssa. tyttärieni kanssa.

voi kun voisin jotenkin rohkaista sinua katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen!
avec | 15.4.2006 klo 18:45:22