Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
onnen pipanoita
Kirjoitan oman tarinani munasarjasyövästä. Maalikuussa kävin privaatissa gyn-tarkastuksessa. Edellisestä käynnistä oli ehtinyt kulua pari vuotta. Mitään oireita minulle ei varsinaisesti ollut. Gyn-tarkastuksessa munasarjastani löydettiin noin viidentoista sentin kokoinen kasvain. Kasvain oli lääkärin mielestä "ruma" ja sana munasarjasyöpä sanottiin jo silloin ensimmäisen kerran ääneen. Sain kiireellisen lähetteen aluesairaalaan. Jo neljän päivän kuluttua olin sairaalassa tutkimuksissa, itkuisena ja hyvin järkyttyneenä, luonnollisesti. Seuraavana päivänä otettiin vatsan alueen ct-kuva ja verikokeita. Ei kulunut kuin neljä päivää ja olimme mieheni kanssa "tuomiota" kuulemma sairaalassa. Röntgen-vastauksen mukaan oli epäily, että kasvain on pahanlaatuinen ja leikkaus TAYS:ssä edessä. Selvää oli, että leikkaus tulisi olemaan radikaali eli kaikki, minkä "huoletta" voi naisesta vatsan alueelta poistaa niin se myös poistettaisiin. Sain leikkausajan viiden viikon päähän. Minulle vakuutettiin, että viidessä viikossa ei mitään muutosta kasvaimen tai mahdollisen syövän kohdalla tapahtui. Sairaslomalle jäin jo silloin kun kasvain ensimmäisen kerran todettin. Leikkauspäivän odottaminen oli raskasta, vatsani tuntui kasvavan silmissä ja olo alkoi leikkauksen lähestyessä olla jo melko tukala. Aloin näyttää samalta kuin ollessani 30:llä raskausviikolla. Mitään kipuja ei onneksi ollut. Leikkaus sujui hyvin, munasarjasyöpähän se oli niinkuin minulle alusta alkaen povattiinkin, mutta sitten tulee se ilouutinen. Syöpä oli ainoastaan toiseen munasarjaan rajoittunut, mitään silmiinnähtävää leviämistä ei ollut ja kaikki patologin vastaukset oli puhtaat. Edes sytostaatteja en tarvinnut. Pelkkä seuranta riittää. Kasvain oli valtava; kasvaimen ympärillä oli 4-5 litraa jotain nestettä kalvon sisällä. Kysessä oli musinoosi rauhassyöpä. Ja niinkuin minulle luvattiin leikkauspäivää odottaessani, että mikään ei viidessä viikossa ehdi muuttua. Toisin kyllä kävi. Kasvain oli ehtinyt kasvaa kaksi senttiä ja kiertyä kahdesti "vartensa" ympäri, vaarana oli ettei se ollut mennyt kuolioon ja lisäksi kasvain oli siirtynyt kohdun takaa kohdun eteen, mistä selittyi valtavaksi "kasvanut" vatsani. TAYS lääkäri totesi lisäksi, että onneksi kalvo ei ollut puhjennut, silloin syöpä olisi katsottu levinneeksi syöväksi eli onneksi olin tajunnut jäädä sairaslomalle ajoissa. Ennuste on kuulemma erinomainen, toivon todella niin. Kirjoitin tarinani siksi, että niin kauheaa kun kaikki on ollutkin, vaikka oikeastaan en edes muista kaikkea, niin aina on toivoa!!Itse en voinut kuvitellakaan, että leikkauksessa olisi loppupeleissä käynyt näin hyvin. Olin vaan löytänyt netistä mitä kauheampia ja surullisempia tarinoita munasarjasyöpää sairastavista. Tsemppiä ja Jumalan siunausta kanssasisarille.- onnen pipanoitajossu71
- Re: onnen pipanoitaLumina
- Re: onnen pipanoitakesä06
- Re: onnen pipanoitajossu71