Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Kuulumisia äitini munasarjasyövästä...huonolta näyttää..

Kiitos sinullekin Meikku sanoistasi. Ja kiitos muillekin tuestanne.

Ymmärrän sinun tunteitasi, äiti on aina äiti, läheinen ihminen. Niin paljon ajatuksia on ollut viime päivinä, erilaisia, olen ajatellut äitiä paljon millainen hän oli nuorena, katsellut valokuvia. Äitini on kotona, saattohoitoa annetaan hoitohenkilöstön tukemana. Jäin sairaslomalle, jotta voin olla isäni tukena. Aamupvät sekä illat olen äidin lähellä, päivällä hoidan omaa kotia. Joskus äiti vastaa käden kosketukseen ja vastaa hennolla äänellä jotakin. Kuume sahaa edestakaisin, mittailen iltaisin kuumetta, silitän kättä, yritämme kaikin keinioin tehdä hänen olonsa turvalliseksi. Vaikkakin tuntuu pahalta kun ei ruokaa mene enää, kyselemme kyllä kokoajan haluaako juotavaa, joskus vastaa ei tai haluan, joskus ei mitään. Tänään ei kauheasti ole vastaillut, syvässä unessa tuntuu olevan enemmän. Kun huomasimme äidin tilan huononevan, kaikki alkoi siitä askites-nesteen kertymisestä ja ruokahaluttomuudesta ja väsymyksestä. Tiesimme, että tämä on loppua, se oli kova paikka hyväksyä...itkin, olin vihainen, kirjoitukseni tännekin näyttivät jotenkin sekavilta..
Nyt kun olen nähnyt ihan läheltä äitini hiipuvan, tunnen,että kyllä minä sittenkin kestän ja jaksan äidin vuoksi. Tämä oli hänen toiveensa, olla kotona loppuun asti. En siltikään haluaisi äidistäni luopua, mutta on pakko.

Olen kirjoitellut myös tuonne saattohoito-osastolle jos vaikka siellä joku jakaisi kokemuksiaan tästä loppuajasta. (ja on jo jakanutkin, kiitos heille)

Onneksi sinun omat kontrollisi ovat nyt olleet ok, toivon että jatkossakin !
mh | 2.9.2010 klo 15:20:32