Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Saattohoito

Re: kovat kivut:(

Hei Larpsa

Järjellä sitä ei voikaan ymmärtää, miten nopeasti kaikki tapahtuu, mutta sitten kun tapahtuu, niin jäljelle jää vain helpotus - ja väsymys, sillä siinä missä rakas on nukkunut yhä pitempään ja pitempään, me muut olemme valvoneet ja pysyneet vierellä ainakin ajatuksissamme, silloin kun emme ole voineet olla fyysisesti läsnä.

Muistan kun kerran leivoin saattoväelle jo pullaa, kun esikoisesta se oli hyvä ajatus: "Ukki varmasti ilahtuu ja piristyy kun haistaa pullan!". Kauniisti toivoin sitä minäkin, kun saattelin miestäni matkaan. En saanut siis silittää appeani enää kädestä enkä valvoa hänen untaan, mutta kahvin ja pullantuoksun laitoin mukaan. Meni kaksi päivää ja tuli yksi yö, kun mieheni ampaisi pystyyn vuoteesta: "Nyt on mentävä!" hän sanoi, mutta päätteli kuitenkin, ettei mene kun sairaalasta ei soitettu. Soitto tuli joitakin tunteja myöhemmin... Poikieni rakas ukki oli nukkunut aamukuudelta pois.

Voimia Sinulle, Larpsa. On kynnyksiä, jotka jokainen ylittää vuorollansa yksin, mutta ajatukset ja rukoukset saattelevat äitiäsikin kiitollisuudella ja valmistavat matkaan.

T. Karhutar

Karhutar | 22.9.2009 klo 15:40:09