Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Pelottaa!

Miehelläni todettiin syöpää useammassa elimessä ja sytostaatit aloitettiin heti. Nyt välitutkimuksessa huomattiin että kasvain on levinnyt lisää. Lääkärit antavat toivoa, jos leikkauksella saisi hoidettua kuitenkin. Ainakin lisää aikaa.

Olen aika toivoton. Ajattelen jo yksinäisiä vuosia, hautajaisia, mihin laitan miehen tavarat, mitä sanon pienille lapsillemme jotka eivät ymmärrä kuolemaa, mitä sanon isommille lapsillemme jotka murtuvat??? Romahdanko itse täysin, pystynkö hoitamaan lapset, kauanko musertava suru kestää?

Mies on välillä aivan valmis kuolemaan, välillä puhuu tulevaisuudesta vuosien päästä. Hänen mielialat vaihtelevat, hän saa raivareita ja on ilkeä varsinkin isommille lapsille.
Mihinkään keskustelemaan hän ei lähde. Hän on kuitenkin hyvässä kunnossa vielä ja käy sairaalassa vain hoidoissa.

Miten olette selvinneet? Jääkö vain kauniit muistot vai myös katkeruus huonoista ajoista?


Tuntematon uhka | 30.11.2006 klo 15:06:24
  • Pelottaa!Tuntematon uhka
    30.11.2006 klo 15:06