Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Miten jaksaisi nousta aamuisin?

Olen yhä maassa tyttären kuoleman jälkeen. Aamut ovat usein vaikeita. En jaksaisi mitään.
Hoidin häntä melkein kolme vuotta. Olin ns. terveenä tuon ajan sairaalassa lapseni mukana. Ensimmäisen hoitojakson, noin kuukauden ajan nukuin sairaalassa tytön huoneessa. Sitten olin lähes kolme vuotta hänen kanssaan milloin kotona, milloin sairaalassa yöt ja päivisin mukana sairaalassa muutamaa kertaa lukuunottamatta. Tyttäreni ei selvinnyt leukemiasta.
Hänen menehtymisestään on jo yli puoli vuotta, mutta olen yhä alamaissa. Huusholli siivoamatta, elämä kaaoksessa. Pidän kulisseja pystyssä kynsin hampain. Töitä pitää yrittää tehdä. Kuitenkin menetin varsinaisen työni, kun tyttäreni sairastui ja jäin häntä hoitamaan. En oikein edes tiedä, mitä tekisin, vaikka minulla on hyvä koulutus. Toistaiseksi olen tehnyt sitä sun tätä. Vielä pitäisi maksaa asuntolainaakin.
Miten selviydyn tästä kaaoksesta? Välillä tuntuu jo, että jaksan, mutta sitten taas kaikki kaatuu niskaan. Infektioriskin takia elimme kolme vuotta eristyselämää. Nyt tuntuu, ettei ole enää ketään ystäviä. Edes puhelinmyyjät eivät soita. Ei myöskään ole enää kyläpaikkoja. Olemme joutuneet työni takia asumaan eri paikkakunnilla ja niin tutut ovat eri puolilla Suomea ja osa ulkomailla.
Kide | 20.8.2009 klo 03:27:49