Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Elämä jatkuu

En koskaan ehtinyt jutella äidin kanssa. Hän jätti minut tänne lähes tyhjän päälle. Putosin kauan ja kovaa. Kunnes löysin pohjan, pohjan mistä ponnistaa. Ponnistin niin kovaa kuin vain kykenin kaikella sillä mitä äiti ehti minulle antaa. Olen rakentanut omat perustukseni jotka kantavat. Nyt itken vain siksi, että äiti ei koskaan ehtinyt näkemään kuinka vahva minusta tuli. Hän olisi niin ylpeä minusta. Aion elää elämääni niin kauan kuin saan äitini puolesta. Minun tapani kiittää häntä on näyttää hänelle mitä kaikkea elämän aikana voi kokea ja nähdä. Näyttää hänelle kaiken sen mitä hän itse ei ehtinyt näkemään. Koska MINÄ haluan. Olet äiti rakas!
juno | 17.11.2009 klo 21:23:41