Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Äidille

Susie<3

Ihanaa kuulla että sinäkin jaksat paremmin!Meilläkin toinen joulu ilman muruamme.
Sain serkultani,joka on itsekin lapsensa menettänyt Pinjamme,toisena taivasjouluna,4-vuotissyntymäpäivänä 30.12.06 erilaisen viestin:

"Onnea sen johdosta että neljä vuotta sitten saitte pienen tytön. -Mä taimi olin sun tarhassas ja varten taivasta luotu..."
Minusta se oli ihana.Kymmenen vuoden kaipuun jälkeen hän muistutti minua,kuinka olikaan ihanaa saada se tummatukka nappisilmämme rinnalleni syntyessään pakkasten keskelle! <3

Minullakin on jo paljon helpompaa.Olen saanut itkeä ja kaivata lastani rauhassa ja niin paljon kuin on tuntunut...Nyt on iloa tulvinut tupaamme.Näen niin paljon mistä kiittää.Toki surussanikin kiitin lapsistamme kaikista ja miehestäni,terveydestä ja kodista,ystävistä ja kaikesta kauniista,mutta nyt surun ja tuskan hellittäessä...
On aivan ihanaa elää tätä hetkeä jo sydän kevyempänä.

Kiitollisena,että Pinskutin syntyi juuri meille!
Kuinka ihanan ja kauniin muiston saimmekaan!
Hän on rakas yhä,ikävöin häntä suunnattomasti,mutta jaksan nyt taas nauttia monista asioista,mistä en suruvuonna ja joulun allakaan vielä jaksanut.Joulukuu ja syntymäpäivä otti lujille...Huilin sairaslomalla kolme viikkoa(2 siitä olikin päiväkoti kiinni-sulkuaika) ja nyt olen jaksanut olla taas töissä ja nauttinut suuresti.

Aloitin lääkeet tueksi masennukseeni joulukuussa ja nyt jo saan vähentää,koska voimat ovat palautuneet niin nopeasti.Oli hyvä ajoissa aloittaa lääkitys ja tunnustaa,ettei jaksa enää...
Pieneellä annoksella nyt sitten kevättä kohti.Haluan kannustaa kaikkia surevia uskaltamaan kokeilla lääkkeitä.Itselleni sopi serotoniini,jota lapsenikin on saanut surun pitkittyessä masennukseksi.Ihana oli nähdä ilon palaaminen hänenkin elämään.Minulla oli ennakkoluuloni omalla kohdalla,että muutun jotenkin eri ihmiseksi...
Oli helpottava huomata,kuinka sain vaan elämänvoimaa takaisin ja ilo löysi taas sydämeeni.Koko perhe voi paremmin,kun äiti taas nauraa ja hulluttelee!Eikä huuda =) huomasi kuopus... Väsyneenä ja surussa masentumassa tuli kiukuteltua tavan enemmän...

Olen jaksanut käydä jumpassa ja avantouinnissa ja laulamassa nyt.Liikunta antaa hyvän olon ja tuo rapistunutta kuntoani! takaisin. Kaiken kaikkiaan elämä on taas meillä käsissä.
Rakkaus ja ilo, elämän ihanat asiat kantavat meitä ...
Taivaassa meistä yksi, ei vähäisin... odottamassa ja meitä rakastamassa.Että me jaksamme.

Kaikkea hyvää, enkeleiden siipien havinaa yhä elämääsi ja talveen! <3

Niin onnellisena tänään,vaikkakin sairaslomalla
vatsatautisena =)
Marju,Pinjaenkelin äiti







Sinua tänään ajatellen <3 Marju
pinjaenkeli | 25.1.2007 klo 14:56:50
  • Äidille
    susie
    25.1.2007 klo 13:36
    • Re: Äidillepinjaenkeli
      25.1.2007 klo 14:56