Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Vihdoinkin näin unta äidistä
Hei kaikki, pitkästä aikaa!! Syksy tekee tuloaan, ja töitä riittää tällä hetkellä ainakin. Onneksi, muuten saattasi mennä vain makoiluksi ;)Joo, tulihan se puolivuotta kuluneeksi äidin kuolemasta, ja muutama päivä siitä näin ensimmäisen uneni, jossa äiti oli. Aika sanoinkuvaamaton olo oli, kun heräsi, olisi vain halunnut mennä takaisin uneen, ja olla taas lähellä rakasta ihmistä, jutella ja pohtia asioita, kysellä vastauksia asioihin, joihin ei ehtinyt vastauksia saamaan enää. Unessakin syöpä oli, mutta äiti oli kuitenkin erilailla voimissaan.
Välillä töissä alkaa miettiä niitä viimeisiä päiviä, kun hoitaa samantyyppisiä (sairaus) asiakkaita joilla se viimeinen paikka sattuu olemaan sama osasto, jonne äiti sitten lopulta kuoli. En tiedä, olisiko minusta menemään niiden ovien toiselle puolelle...
Minusta jotenkin tuntuu, että minuun se kuolema on koskettanut syvimmin; sisko ja isä menee jotenkin jo erilailla arkea eteenpäin, minä tunnun enemmän miettivän ja pohtivan viimeistä aikaa ja muutoinkin, koko sairastelua äidillä. Olen kyllä perheestä se tunteellisin, mutta silti. Menipä taas yhden lapsen synttärit, eikä ollut mummoa siellä. Ei nuo pienimmät ehkä isona mummoa muistakkaan, luulen ainakin (nuorin nyt 4)?
Mutta, toivon kaikille helpottavaa, pirteää syksyä; käperrytään sohvalle, sytytetään kynttilöitä ja muistellaan rakkaudella läheisiämme!!!!
- Vihdoinkin näin unta äidistäkatelikuu
- Re: Vihdoinkin näin unta äidistäsurusydän