Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Voi äiti...

mulla on niin ikävä..
Kirjoittelin tuolla hoidot ja seurannat puolella pari kertaa..
Äiti nukkui pois maanantaina 23.10.
En ollut paikalla.. Sairaalasta ei ehditty soittaa, äiti lähti hiljaa nukkuessaan varhain aamulla.
Kävin äidin luona edellis iltana. Silloin jo arvasin, ettei hän montaa päivää kestä enää, jotenkin sen vaistosi.
Silloin sunnuntai-iltana istuin äidin sängyn vieressä ja juttelin äidille.. Pyysin äitiä jo antamaan periksi. Kivut oli kovat, ja paheni päivä päivältä. Äiti nukkui sikeästi, heräsi vain muutamaksi sekunniksi moikatakseen minua ja nukahti taas.
Sanoin äidille, että luovuttaisi jo, taistelu on nyt taisteltu, nyt on lupa mennä.. En tiedä kuuliko äiti, mutta maanantai aamuna soitettiin sairaalasta että äiti on nukkunut pois..
Ikävä on hirveä ja rintaa puristaa vähän väliä.
Pari ensimmäistä päivää itkin hulluna, nyt itku ei enää tule.. Välillä sattuu niin, että tekisi mieli parkua silmät päästään, mutta itku ei vain tule..
Ikävä kyllä kaikki ihmiset eivät ymmärrä, että vaikka läheisen kuolema on ollut odotettavissa, ei se tee siitä yhtään helpompaa tai vähäpätöisempää.. Törmäsin tässä mm. sellaiseen lääkäriin.. Kirjoitti se lekuri mulle kuitenkin vissiin säälistä kokonaiset 2 päivää sairaslomaa..

Aaaarrgghh! Jessus noita ihmisiä..

No, tänään on huono päivä.. ties vaikka huomenna ois vähän parempi..
Murmeli | 26.10.2006 klo 17:11:25