Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

mielialan muutokset

Hei kaikki!

Ajattelin laittaa tänne muutaman rivin, kun en tiedä kenelle muullekaan yrittäisin selittää tunteitani. Näin perjantaina viikon päätteksi on taas poikkeuksellisen väsynyt olo. Tällä hetkellä tuntuu kuin eläisin jonkun muun elämää. Ei tämä ole minun. Joka hetki tuntuu pitkältä ja raskaalta. Olo on niin irrallinen että pelkään sekoavani. En juuri muista viikon tapahtumia ja tuleva pelottaa. Kaipaan tukea ja turvaa. Koti on sekaisin, kauppaan pitäisi mennä jne. Mutta en jaksa edes ajatella avaavani ulkoovea. Lapset ovat täynnä elämää ja kevättä. Minä en halua ulos vaan peiton alle piiloon ja jäädä sinne. Katkeruus yksinäisyydestä lyö lujana vasten kasvoja. Välillä elämä tuntuu ihan hyvin rullaavaan eteenpäin ja sitten alkaa taas ajatella ettei se normaalisti kuljekaan. Surussa mennään kokoajan. toisinaan en tunne itseäni peilistä. Toivottavasti kunnon yöunet helpottavat oloa hieman.
Voimia kaikille kulkijoille!
"helinä" | 30.3.2007 klo 19:16:42