Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Masennuksesta

Niin kai sitä joku viisas on joskus sanonut,että suru lähtee suremalla.Mutta kyllä se joskus siltä tuntuu,ettei se olo kuitenkaan parane.Isäpuoleni kuoltua,menin terv.keskukseen hakemaan "apua",olin shokissa.Hän oli kuollut vuorokautta aikaisemmin.Lääkäri määräsi nukahtamislääkkeitä,viikon sairasloman.Lähdin ovesta,mukanani lääkärintodistus työnantajalle.Diagnoosin luin paperista vasta päivien päästä;"MASENNUSTILA".Se jotenkin huvitti mua siinä surun keskellä.Eikö ole normaalia surra,vaan se pitää laittaa masennuksen piikkiin.Mutta ei kai "suru"ole mikään sairaus,niin että sen voisi lääkärintodistukseen kirjoittaa.Niimpä tämä todettu sairaus onkin sitten aina mun terveystiedoissa työterveyshuollossa.Ei siellä tiedetä "masennustilani"syytä.Lääkkeitä kannattaa mielestäni käyttää ensiapuna,mutta siinä pitää olla "rinnalla"myös joku keskutelusessio jonkun ammatti-ihmisen kanssa.Saa purettua suruaan ja saa apua ahdistukseen.Ei ole olemassa "onnellisuuspillereitä",niinkun eräs lääkäri osuvasti mua evästi.Mutta jos tuntuu,ettei omat konstit auta.Rohkeasti vaan apua hakemaan.
Hyvää kevättä Sinulle!
Kristiina | 5.4.2006 klo 13:02:19