Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Elämä syövän jälkeen

Re: Nuorallatanssimista pilvenpiirtäjien välillä

Voisiko tuon paremmin sanoa.
Kristitty Lilja, kirjoitit kuin minun ajatuksiani. Onneksi löysin tämän palstan yrittäessäni selvitä oman sekavan tunnetilani kanssa. Sain kuulla, että hoitoni ovat onnistuneet hyvin, lääkitys voitiin lopettaa. Ja sitten vain "tavallista" elämää elämään. Seuranta tietenkin jatkuu.

Palasin noin kuukausi sitten työhön puolipäiväisesti ja siellä menee suht' hyvin, arki sujuu ja työtoverit ovat suhtautuneet kivasti paluuseeni. Mutta kuitenkaan kaikki ei ole niin kuin ennen, vaikka sitä kuinka haluaisi. Toisaalta haluaa unohtaa menneen vuoden, toisaalta toivoo kuuntelijaa, ymmärtäjää ja huolenpitäjää. Varmaan monen mielestä yhä edelleen syöpä on sairaus, joka vie mennessään ja siksi välttelee siitä puhumista.
Jopa oma iäkäs äitini on tällainen, joka juuri ja juuri "uskaltaa kysyä tilanteestani", mutta vastausta ei kovin pitkälle halua kuulla.

Kevät lähestyy ja aurinko paistaa. Uskon, että tasapainoilu kääntyy enemmän plussan puolelle, nautinnoksi hyvästä jatkoajasta.

Kiitokset palstan kirjoittajille!
raksu | 5.3.2010 klo 10:46:53