Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Elämää ylläpitävällä lääkityksellä elävät

Re: puolison käytös sairauden varjolla

Hei onnenpipana!

Olet valinnut aika erikoisen nimimerkin jos ajattelee tuota kirjotustasi,onko kuitenkin joku "pipana" vielä olemassa vai toivotko sellaista?
Kuten Hilleviivi viisaasti sanoi ,ei tällaiseen voi antaa mitään suoranaista vastausta etenkään kun ei tunne teitä eikä teidän aiempaa kuviotanne parisuhteessanne.
Onko puolisosi voimakas persoona joka on hallinnut sinua ennenkin?
Vanhoista käyttäytymismalleista on vaikea luopua ,ehkä se on hänen tapansa pitää jollain tavoin vielä ohjaksia käsissään?
Tai jos suhteessanne on vielä ripaus "jotakin", olet kenties ainoa ihminen jolle hän uskaltaa tunteensa purkaa.Näin usein käy että läheisillemme olemme kaikkein julmimpia.
Mutta mielestäni sairaudenkaan varjolla ei saa toista kohdella noin.!!
Kun tilanne on tuollainen etkö voisi sanoa miltä SINUSTA TUNTUU ,jos sen osaisi tehdä syyttelemättä,
niin se voisi jopa puhdistaa ilmaa ja ainakin tuoda helpotusta sinulle ?

Olisikohan teillä vielä "eväitä" puhua asiat selviksi ??
Ajattelisin niin ettei sinun tarvitse tuota kohtelua sietää, mutta jos vaikka oikeutetustikin hänet jättäisit niin siitä voi tulla sinulle kova paikka hänen poismenonsa jälkeen, sanoithan että hän sairastaa parantumatonta syöpää?
(etten taas ole lukenut jotenkin väärin??)
Omatunto saattaa jälkikäteen siinäkin ruveta vaivaamaan etkä sellaistakaan ole itsellesi ansainnut.

Jos tuo on mahdotonta niin syöpäjärjestöjen kauttakin saattaisit löytää itsellesi jonkun purkautumistien, kekusteluapua tai vertaistukiryhmää jos sinulla ei ole sellaista tuttua/ystävää joka ymmärtäisi tilanteesi ja jolle voisit tuulettaa tuntojasi :)
Jos nyt et muuta löydä niin käypä täällä välillä kertomassa kuinka sujuu. :)

Pidä itsestäsi huolta ja ja muista :Sinä olet arvokas :)
Ole itsellesi armollinen:voit suuttua eikä se tee sinusta huonompaa ihmistä.Jokaisen kärsivällisyys loppuu joskus.
Toivottavasti saatte elämänne järkevään ratkaisuun :)
t:soikku



soikku | 28.4.2009 klo 00:49:26