Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Hoidot ja seuranta
Re: syövän jälkeinen pelko
Niinpä niin. Minulta leikattiin kuluvan vuoden lokakuussa pahanlaatuinen munuaiskasvain poistamalla toinen munuainen. Meni marraskuun loppuun ennen kuin sain tietää, että maksan "kyhmyrät" eivät olleet etäispesäkkeitä.Kun sain tiedon, että syöpä on nyt leikattu eikä se toistaiseksi ole levinnyt, ajattelin, että unohdan koko syövän. Minä olen niiden 58 prosentin joukossa, jotka ovat viiden vuoden päästä elossa. Ja sehän on ihan selvä se. Nautin elämästä, teen vain mukavia asioita ja riemuitsen. Iloitsen kun on ilon aika, suren jos tulee surtavaa, mutta en hetkeäkään aikaisemmin. Onnistuin siinä hyvin, olin kuin humaltunut. Ainakin viikon, pari.
Vähitellen ajatukset olivat enemmän ja enemmän syövän mahdollisessa uusiutumisessa. Tuntuivat valtaavan alaa ajatuksissani yhä enempi ja enempi. Sanoin työpaikkapsykologille, että pelottaa. Itkeä turautin kyynelkanavat puhtaiksi. Psykologi totesi, että syöpä invalidisoi. Niinpä niin.
Opettelen elämään päivä kerrallaan, tässä ja nyt. Töihinmenokin oli edessä, kävin esimiehen juttusilla ja kerroin, että en ole valmis tekemään enää samaa työtä kuin aikaisemmin. Tulipa sekin nyt tehtyä, olin miettinyt sitä jo pari vuotta. Jees. Ja sairaslomaa jatkettiin vielä tammikuun puoleenväliin. Saanpahan kasata itseäni.
Ja jälleen onnellisempana kuin koskaan käyn joulun viettoon. VAikka siltikin,...opetteleppa nyt elämään näitten ajatusten kanssa. Vaan minkäs teet, terv. Mari
- syövän jälkeinen pelkokrista
- Re: syövän jälkeinen pelkohipsurouva
- Re: syövän jälkeinen pelkoHevostyttö
- Re: syövän jälkeinen pelkoMari keskipohjanmaalta