Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Hoidot ja seuranta
Re: Masennus, minun pitäisi olla onnellinen....
Hei sinulle kohtalotoveriKysymykseesi, onko normaalia vai ei....en osaa vastata, mutta tuntemukseni ovat välillä samoja.
Minullakin leikattiin munuaissyöpä 2 vuotta sitten, munuainen poistettiin kokonaan, eikä muuta löytynyt, ONNEKSI. Samoihin aikoihin hyvin läheinen äitini joutui sairaalaan ja saattohoidin häntä muutama kuukausi oman syöpäleikkaukseni jälkeen. Oli silloin muutakin huolta ja ehkä siirsin omia tunteitani syrjään.
Perheeni kyllä tuki minua, mieheni ja lapseni, mutta minusta tuntui että tuin myös heitä, kaiken tämän keskellä.
Nyt vasta myöhemmin tunnen olevani hyvin alakuloinen, surullinenkin ja pelkään asioita. Onneksi on kuitenkin päiviä , jolloin tunnen myös iloa ja innostun asioista. Ehkä se syövän sairastaminen on kuitenkin tehnyt jäljen, jonka kanssa on totuttava elämään. Kai tämä tunteiden kirjo on sallittua, vaikka onkin selvinnyt, ainakin tähän asti!
Puhuminen kuitenkin auttaa ja tämä palstakin on apuna tunteiden selvittämiseen.
Eiköhän me silti olla ihan tavallisia tallaajia, jotka yrittää parhaansa mukaan selvitä jokapäiväisestä elämästä!
TSEMPPIÄ VAAN JA VÄHÄN HUUMORIAKIN!
- Re: Masennus, minun pitäisi olla onnellinen....nipe