Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Paksusuolisyöpä levinnyt maksaan

Hei!

Olen lukenut tätä ketjua ja huomannut että en todellakaan ole yksin tämän asian kanssa. Isälläni (75-v) todettiin marraskuussa syöpä paksussasuolessa. Hän sairasti syksyllä keuhkokuumeen, joka kuitenkin toistui antibiooteista huolimatta. Lääkäri lähti tekemään perusteellista tarkastusta, kuumeen syyn selvittämiseksi. Myös tulehdusarvot olivat tod. korkealla sekä veriarvot alhaalla. Isältä tutkittiin ensin keuhkot (hänellä on myös keuhkoahtauma), ne tähystettiin ja otettiin viipalekuvat. Keuhkoissa ei ollut ahtauman lisäksi muuta, mutta suolesta löytyi kasvain. :(

Suolen tähystykseen piti odottaa taas yli kaksi viikkoa ja tähystyksessa todettiin myös sama mitä jo viipalekuvissa nähtiin. Kasvaimesta otettiin myös koepaloja. Lääkäri kertoi että nyt vain odotellaan lähetettä leikkaukseen, ei kuulemma ollut kiireellinen tapaus.
Nyt viime maanantaina 22.12, isäni kävi kirugin luona. Hän kertoi että syöpä oli tehnyt kolme pientä etäpesäkettä maksaan. Hän olisi voinut antaa leikkauspäivän heti, jos syöpä olisi ollut "vain" paksussasuolessa. Nyt hän kertoi, että mahdollinen leikkaus tehdään tietysti samaan aikaan maksasta että suolesta. Tarvitaan sitten myös anestesialääkärin lausunto, koska isällä on sydämenvajaatoiminta. Että kestääkö sydän sitten sitä leikkausta. :(
Apua! Nyt taas odotellaan lausuntoa ja mahd. lähetettä seuraavaan etappiin. Tiedä taas miten kauan menee ennenkuin päästään eteenpäin. Ahdistavaa tämä jatkuva odottelu, ensin ei ollut mitään kiireellisyyttä - nyt syöpä onkin sitten jo maksassa. Ja taas vain odotetaan... Kummastuttaa se, että aina puhutaan siitä kuinka tärkeää on päästä pian hoitoon ja että diagnoosi saadaan mahd. nopeasti. Silti sitten venytetään asioita. Ymmärrän kyllä sen, että on paljon muitakin sairaita - ihan samassa tilanteessa. Että ei tätä varmaankaan kukaan tahallaan tee, se vain on niin surullista ja ahdistavaa. Varmasti kaikki ymmärtävät, jotka ovat olleet samassa tilanteessa.

Olen itkenyt silmäni turvoksiin ja asia on jatkuvasti mielessä. Pelkään pahinta jo etukäteen. Ajatukset pyörivät paljon lapsuudessa ja tuntuu että aika on mennyt niin nopeaan. Isän poismenoa pelkään kamalasti. :(

Onko muilla kokemuksia maksan etäpesäkkeistä, saako niitä leikkaushoidolla hoidettua, entä muut hoidot? Tilanne ei kuullosta hyvältä... :(
Supi | 27.12.2008 klo 14:50:14