Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Lapsenlapseni leukemia

Pieni pojanpoikani 2v7kk sairastui puolitoista kuukautta sitten akuuttiin leukemiaan. Ensishokki on ehkä läpikäyty , ainakin se tosiasia , että elämästä nyt taistellaan.Niinkuin arvaatte mummin sydän on aivan särkynyt. Yritän sinnitellä töissä ja jatkaa normaalia elämää kaikesta huolimatta.Poikaani yritän tukea , ainakin olen näyttämättä epätoivoani ja suruani vaikka vaikeaa se onkin. Miniäni tuntuu järkeistävän asian ja näyttää päällisin puolin pärjäävän hyvin.Työpaikallani tietävät tästä sairaudesta. Jotkut kysyvätkin joskus mitä kuuluu. Tuntuu kuitenkin etten voi työkavereita kuormittaa tällä asialla liikaa, eikä työpaikka mikään terapiapaja olekkaan.Sisälläni on niin paljon .Siskokin sanoo , ettei voi soittaa kun" me vaan itketään". Vanha äitini ( 86) soittaa muutenkin päivittäin ja kyselee mitä kuuluu. Hänen kanssaa en tietenkään voi tuntojani purkaa. Kertokaa te joilla on samanlaisia kokemuksia, miten olette selviytyneet?
Mummi vaan | 6.4.2009 klo 12:49:45