Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: Itsekkäistä itsekkäin vuodatus

HEi
Voi kuinkamolit pukenut sanoiksi juuri sen, mitä itsekin olen kokenut puolisoni sairastuttua. Juuri nuo tunteet ja ajatusryöpyt. Psykologilta en saanut mitään, en kerrassaan. Tulin vain vihaiseksi. Puolen vuoden sairausjakson jälkeen jäin vuorotteluvapaalle, hoidot jatkuivat ja mieheni oli väsynyt. Hoidot kuitenkin lopetettiin ja alkoi vain verikoekontrollit. Aloitimme mieheni kanssa "uuden elämän". Yritimme joka päivä ulkoilla, juttelimme, katsoimme roskasarjoja televisiosta, istuimme vain käsi kädessä. Se oli upeaa aikaa.
Pelko vaan ei ole kuitenkaan poistunut elämästäni, aivan kuten sinulla, välillä hyvä päivä ja sitten taas kaikki tuntuu romahtavan. Turha on sanoa, että tähän tottuu. Ei voi tottua. Tuntuu pahalta joskus lähteä töihin ja jättää mies sinne omine ajatuksineen pitkäksi päiväksi.
Toivon sinulle voimia tukea miestäsi ja hoitaa itseäsi.
Perhe | 4.3.2009 klo 08:13:58