Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: Mistä ammattilaisen apua?

Hei,

Kiitokset vastauksestasi Mabu! Toivoinkin läheisten sekä syöpään sairastuneiden kommentteja tuntemuksistaan sekä siitä että mitä he kaipaavat läheisiltään?

Olet todennäköisesti oikeassa siinä, ettemme ehkä riittävästi puhuneet asiasta. En oikein tiennyt, että kuinka pitäisi toimia syöpäsairaan kanssa. Yritin ilahduttaa häntä pienillä lahjoilla, puhua kannustavasti, olla iloinen (siinä en aina onnistunut) ja tavallaan olla paikalla, jotta hänen ei tarvitsisi olla yksin. Voisi kai sanoa, että yritin pyörittää normaalia arkea mahdollisimman pitkälle entiseen malliin. En kuitenkaan patistanut häntä puhumaan. Tämä sairaus oli järkytys minullekin ja hoitojen jälkeen pelko ei hävinnyt, vaan pelko toisen menettämisestä jatkui (miehelläni on aggressiivinen syöpä, jonka uusiutumisriski on suuri). Yritin vain salata pelkoni.

Olen ehdottanut myös ammattilaisen apua, mutta mieheni ei siitä oikein tuntunut innostuvan. Mieheni sanoi, että sairauden takia hän haluaa elää itsekkäästi ja se on ns. epäreilua toista kohtaan, joten on parempi lähteä. Hän tarvitsee nyt omaa tilaa. Ei toisesta välittäminen kuitenkaan loppunut minun kohdallani siihen, että hän lähti eri osoitteeseen. Entä, jos jotain sattuu ja hän asustelee ihan yksin yms? Kun en oikein tiedä, että mitä minun pitäisi tehdä, antaa asian olla vai yrittää vielä jotain?

Toivon kuitenkin, että pilvisimmänkin päivän jälkeen meille kaikille paistaisi vielä aurinko...

Miiru | 18.2.2007 klo 15:15:18