Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Toivoa ja epätoivoa

Olen yrittänyt etsiä omaisille tarkoitettua tukea, lähinnä yhteystietoja netistä. Tällä hetkellä voimat alkavat olla loppu, ajatus ei kulje ja mielen on vallanut jonkinmoinen tyhjyys. Ystäviä minulla on paljon mutta jostain syystä en jaksa keskustella heidän kanssaan. Tuntuu että kaipaan vertaistukea ihmiseltä joka on samassa tilanteessa.

Läheisen kuolema on väistämätön, saattaa olla että hyvinkin pian, toisaalta kuka tietää jospa hän saisi nauttia vielä kaipaamastaan keväästä ja kesästä.

Nyt päällimäisenä tunteena on lohduttomuus tulevasta ja syvä myötätunto joihin sekoittuu surua ja ikävää.

Ymmärrän että olisi epänormaalia jaksaa loputtomiin olla tsemppaava ja aurinkoinen. Mitä tehdä, mistä apua kun läheinen huomaan tsemppivaihteen jumittavan totaalisesti?

Psykiatrilleni olen varannut ajan mutta se on vasta tuonnempana ja tuntuu että tarvitsen apua juuri nyt.
kevättäkohti | 22.2.2010 klo 10:39:33