Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Täydellinen uupuminen potilaaseen

Kirjoitan aiheesta, joka varmasti monesta tuntuu todella turhalta valitukselta. Äitini on sairastunut syöpään ja hyvin suurella todennäköisyydellä paranee siitä. Hoidoista on vielä muutama jäljellä ja olen suureksi hämmästyksekseni huomannut, että en enää jaksa äitini seuraa. Ennen syöpää hän on sairastellut ja ollut tuolloin aika vaativa, olettanut, että hänen luokse pitää tulla asumaan ja purkanut pahaa oloaan kiukutteluun. Nyt kun syöpä hoidot ovat pitkälti ohi en enää jaksa tukeä häntä. Tekisi mielei heittää pyyhe kehään, kun hän kerran on niin yksinäinen ja kaikki on niiin huonosti, niin olkoon sitten aidosti yksin.

Onko muilla kokemusta uupumuksesta läheishoitajana ja jos kyllä, niin miten olette saaneet tuon tunteen nollattua ja pystyneet taas jatkamaan?
siili80 | 28.9.2008 klo 17:00:53