Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: miten suhtautua??

Hei,
Minustakin sinun pitäisi vaan "astua rohkeasti tuleen" ja mennä äitiäsi tapaamaan tämän sokkiuutisen jälkeen. Se helpottaa varmasti jatkossa kanssakäymistä, kun ei taakka kasva sitten tarpeettoman suureksi. Jos itkettää, anna kyynelten tulla vapaasti. Se ei ole mitenkään hävettävää, vaan päinvastoin kertoo rohkeudesta kokea aitoja tunteita. Jos sanoja ei ole, se ei haittaa. Tärkeää on olla lähellä ja käytettävissä/kuuntelemassa. Ei ole valmiita vastauksia ja lohduttavat sanatkin voivat joskus olla kökköjä ääneen lausuttuina. Kun pahin tuska alkusokin jälkeen menee ohi, voi olla että tulee mieleen enemmän juteltavaa ja ajatuksia mitä voisi tehdä. Mitään suurta ja ihmeellistä sen ei tarvitse olla, yleensä kai arkiset pienet asiat entiseen malliin voivat ilahduttaa eniten, omista rutiineista kertominen voi hyvinkin olla tarpeen. Yhdessä sureminen voi olla myös voimia antavaa.
PikkuLintu | 12.12.2006 klo 15:03:22