Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: hoitoväsymyksestä

Tämä vieressä olijan osa on myös vaikea ja raskas, jos on sen potilaankin. Kuitenkin olen huomannut, että vain se läsnäolokin auttaa. Minulla on mennyt vajaa kaksi vuotta sitten äiti munasarjasyöpään puolessa vuodessa ja koko hoitojen ajan kuljimme äidin vierellä. Ei se helppoa ollut, mutta en olisi toisinkaan voinut toimia. Nyt olen taas vaikeassa tilanteessa, kun mieheni sairastui maksasyöpään, eikä mitään hoitoja voida aloittaa. Hän on tällä hetkellä kotisairaalahoidossa ja todella onnellinen, kun saa olla kotona. Hän oli sitä ennen n. 4 kk sairaalassa ja tosi huonossa kunnossa. Ennuste ei ole valitettavasti hänen kohdallaan hyvä, mutta olemme iloisia jokaisesta hyvästä
päivästä.
Mutta myös sen olen oppinut tässä kahden vuoden aikana, että meillä omaisillakin on lupa tunnustaa olevamme väsyneitä. Jos pystyt, ota itsellesi hetki aikaa. Vain itsellesi. Vaikka vain kävelylenkin verran. Se auttaa. Minä lähden itse koiran kanssa aina metsälenkille ja olen taas virkeämpi auttamaan ja tukemaan kun sieltä tulen. Jaksamista ja toivotaan, että teillekin pian koittaa valoisammat ajat.
Tara | 24.5.2006 klo 11:46:26