Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
Re: Äidilläni rintasyöpä
Hei!Tästä on nyt muutama viikko aikaa kun äitini sai tiedon rintasyövästään, ennusteet eivät ole hyvät. Itselläni on kaksi pientä lasta, toinen vasta muutaman kuukauden ikäinen. Alun shokin jälkeen olen nyt sisäistänyt asian. Aika ajoin mieleni valtaa pelko, yritän etukäteen hyväksyä äitini kuoleman. Käyn läpi sitä tuskaa, yritän ajatella kuoleman hyvänä asiana... ja taas itken. Välillä taas ajattelen äitini selviävän, hän on vielä alle 60, reipas ja terve, itsekin positiivinen parantumisen suhteen. Suunnittelen tulevaa...
Nämä lapset kuitenkin "pakottavat" elämään arkea, ajattelemaan arkisia asioita. Vielä en ryntää heittämään hyvästejä, nyt taistellaan ja voitetaan tämä taistelu. Mieheni on myös tukenani. Kuitenkin tuntuu ettei kukaan ymmärrä tätä suunnatonta tuskaa jonka äidin menettämisen pelko aiheuttaa, vain sellainen joka on tämän kokenut.
Hoidot on nyt siis aloitettu ja odotamme tuloksia. Äiti voi hyvin vaikka onkin laihtunut ja väsynyt... hän ei ole edes sairaan oloinen. Kuin syöpä ei olisikaan sairaus, vaan uusi mahdollisuus. Tämän kokemuksen jälkeen olemme kaikki rikkaampia ymmärtämään.
Olisi mukava löytää ihmisiä joiden kanssa keskustella asioista, jotka ymmärtävät ja ovat kokeneet saman. Vai olenkohan sittenkään vielä valmis... (kyynel silmin).
Lupaan olla tänään vahva ja huomenna vielä vahvempi. Kantaa tuskaa ja tukea samalla äitiäni ja isääni. He elävät tätä asiaa, syöpää. Minä olen täällä omassa kodissani, ikään kuin turvassa. Silti vain ajatuksen päässä.
Voimia kaikille!
- Äidilläni rintasyöpäneeta
- Re: Äidilläni rintasyöpääiti81
- Re: Äidilläni rintasyöpäSinituuli