Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
miehelläni todettiin sappirakon syöpä
Mieheni koki tammikuusta alkaen vatsavaivoja joita hoiteli närästyslääkkeillä ja kaurapuurolla. Helmikuun toisella viikolla sai sairaslomaa työterveyshuollosta ja reseptillä närästyslääkkeitä sekä lähetteen vatsan tähystykseen. Julkiselta puolelta tuli vastaus, että kutsutaan tähystykseen huhtikuun aikana. Niinpä maksoi itse yksityisen tähystyksen, jolloin todettiin palleatyrä ja refluksitauti. Oireet jatkuivat, sai toisen viikon lomaa ja unilääkkeet koska ei saanut nukuttua. Verikokeita otettiin tässä vaiheessa omasta pyynnöstä. Oireet jatkuivat, ei saanut syötyä enää ja lopulta kolmannen viikon lopulla ei pystynyt enää ajamaan autoa joten vein hänet työterveysasemalle. Tässä vaiheessa otettiin ensimmäinen tulehdusarvo ja sai sitten lähetteen aluesairaalaan. Siellä otettiin ultra (johon oli myös ollut jonossa yksityiselle) jolloin näkyi, että sapessa ja maksassa oli jotain. Tuli viikonloppu, hän oli tipassa sairaalassa ja maanantaina tehtiin viipalekuvaus ja maksabiobsia. Tuloksena sappirakon syöpä, joka tehnyt etäispesäkkeitä maksaan. Ei voi leikata, ei parantaa, mutta aletaan hoitamaan sytostaateilla. Tässä vaiheessa alkoi tulla keltaiseksi. Viikon päästä oli keskussairaalassa odottamassa hoidon alkua kun sai kahden tunnin armottoman kipukohtauksen ja selvisi, ettei mitään hoitoa olekaan, ainoastaan kipua voidaan lievittää. Suomeksi sanottuna saattohoito alkaa. Ja tämä vain viikon kuluttua taudin toteamisesta. Mieheni on reilusti alle viisikymppinen ja todella harvinainen saamaan kyseisen taudin. Tavallisesti sairastuneet ovat yli 60-vuotiaita naisia. Mutta näköjään mikään ei ole "kirkossa kuulutettu" ja olemme onnistuneet saamaan käänteisen lottovoiton. Eniten surettaa alle 10-vuotias poikamme, jolle isä on tavattoman tärkeä. Sen olen tästä oppinut, että jokainen päivä on tärkeä ja mitään eikä ketään saa pitää itsestäänselvyytenä. Mutta karkeaa, että se pitää näin oppia.- miehelläni todettiin sappirakon syöpäalana