Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lapsellani on syöpä

Uusiutumisen pelko

Itku silmässä luin mamma-77 ja kyynel66 keskustelun. On niin vaikea sanoa toiselle mitään lohduttavaa, kun ei lapsen kuolemassa ole mitään lohduttavaa ja en voi sanoa että tiedän miltä tuntuu, kun lapseni ei ole kuollut. Meillä on torstaina magneettikuvaus. Sitten odotetaan vastauksia, onko aivokasvain uusiutunut. Minä pelkään sitä tulosten odottelua ja mitä sieltä tulee vastaukseksi. Kuolemanpelko on suuri, hoidoista ja muusta uskon selviäväni, mutta pelkään menettäväni lapseni.
Meilläkin odotettiin lasta useampi vuosi ja hänen elämä sitten käynnistyikin teho-osaston kautta kun sydän ei meinannut jaksaa. Ja kun niistä selvittiin, tuli allergiat ja astma ja sitten alta kaksi vuotiaana aivokasvain. Nyt käyn säännöllisesti psykologilla, kun ei aina jaksa. Itku on ollut poissa kauan, kunnes tänä aamuna itkin pelkoa, hyvä niin. Miten muut jaksavat ne ajat, jolloin ollaan terveenä ja odotellaan kontrollia? Ajattelin, että olen ainut joka pelkää terveenä aikana, mutta ilmeisesti se onkin hyvin yleistä.
Kirsberry | 13.3.2006 klo 10:40:49