Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lapsellani on syöpä

Re: pelko

Minun lapseni syöpä ei kuulu niihin parhaiten paraneviin syöpiin, siksi minua ärsyttää kommentit hyvistä ennusteista. Toki haluaisin kuulla sen, miten tämänkin syövän ennusteet ovat niin paljon parantuneet.

Nuo "mikä ei tapa, vahvistaa" -tyyppiset kommentit ällöttävät minuakin. Kaikkein pahin kommentti minkä olen kuullut oli: "uskon että koette tämän vielä vahvuutena". MITEN? Mikä vahvuus kenellekään on sairastua syöpään? Varsinkaan lapselle? Kyllä tämä vain hajottaa meitä emmekä koskaan enää palaa ennalleen sellaisiksi kuin olimme.

Pelko on tullut jäädäkseen enkä koe olevani vahva ollenkaan, vaan heikompi kuin koskaan. Tosin maalliset asiat kuten haljenneet vesiputket ja lahottunut lattia eivät jaksa hetkauttaa enää niin paljon.

Myös voimahalit ja jaksamisten toivottamiset alkavat pikku hiljaa ärsyttää. Tässä tarvitaan nyt jotain muuta kuin haleja, jotta tämä voitetaan. Onhan se silti hienoa, että ihmiset välittävät.
Noksupoksu | 24.2.2010 klo 10:15:43