Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Helatorstaita siskot

Thunder, kyselit Mamma Mia-musikaalista ja kuten aiemmin vastasinkin, se OLI hyvä:) Välillä musiikki soi kamalan kovaa ja kun permannolla istuimme niin koko kroppa värisi basson tahdissa :-/ Mutta laulajat olivat hyvä-äänisiä ja koko aikana ei tullut vilkuiltua kelloa että kauankohan vielä kestää. Yhteensä kesti noin 2½ h taukoineen eli vähän yli klo 22 loppui. Ostin ohjelman mutta se nyt oli ihan turhaa, ei ollut hintansa väärtti ellei nyt kovin kiinnostunut ole tuon musikaalin syntyvaiheista. Tekstitys oli suomeksi joten jollei englantia taida niin sekään ei ole ongelma. Mukavaa musikaali-iltaa teille molemmille, kyllä siellä syöpänsä hetkeksi unohtaa, eskapismia parhaimmillaan:)))

Tänään ei ollut kyllä hyvä perhepäivä. "Pojat" tulivat kalasta ja molemmat olivat henkisesti 5-vuotiaan tasolla, oli tullut riitaa jostain ja oikeasti 5-vuotias oli rikkonut uuden onkensa suutuspäissään ja henkisesti 5-vuotias uhosi että seuraava kalareissu onkin sitten ensi vuonna:((( Ilmeisesti sanomiset tulivat siitä kun kalastettuja kaloja ei otetukaan kotiin mukaan, sitä ratkaisua en itsekään ymmärrä koska nuorempi kalamies mielellään tutkiin kaloja tarkkaan, innoissaan perkaa ja tykkää syödäkin omat kalastamat kalansa.
Vaan isänsä päätti toisin:( Ja nuoriherra oli vielä kotonakin pitkään pahalla tuulella.
Ukko häipyi sänkyynsä nukkumaan/mököttämään ja hoidin lapset, lepyttelin pitkällä keskustelulla paremmalle tuulelle, laitoin ruoat ja hoidin tiskit. Lähdin koko revohkan kanssa ulos 1½ h lenkille (koira, toinen muksu rattaissa ja toinen polkupyörällä) kun ukko jäi sänkyyn makaamaan. Sitten tulin kotiin ja lapsille iltapalat ja laitoin nukkumaan. Nyt on rauha maassa, lasten taholta, tuhisevat vuoteissaan.
Olin niin masentunut koska oma roolini kasvattajana korostuu tämän tästä, miehellänihän on näyttöä jo kahden vanhemman lapsen surkeasti epäonnistuneesta kasvatuksesta ja lähes olemattomista väleistä.
Arvaan varmaan että pohditte hiljaa mielessänne mikä minut sai kanssaan menemään aikoinaan naimisiin mutta uskokaa pois, niin minäkin mietin sitä usein.... :-/

En ole koskaan miettinyt että miksi juuri minä sairastuin syöpään, se nyt vain tapahtui ja sillä siisti. Mutta olen miettinyt miksi minua/perhettämme pitää piiskata monilla haasteilla yhtä aikaa? Tänäänkin "kokosin" itseni monta kertaa ja loput voimat ja ajattelin että nyt on pakko olla se voimahahmo taas ja turvallinen vanhempi lapsille. Kaipa se huominen CEF myös sylettää takaraivossa, ei MILLÄÄN huvittaisi mennä.... Pitäkää peukkuja kaikki että Aloxi auttaisi kantamaan entistä paremmin tuon rankan vaiheen yli, olen jotenkin ladannut toivoni sen varaan vaikka onkologi sanoi ettei usko sen olevan yhtään Emendiä tehokkaampi. Mutta käytännön kokemushan oli teillä Aloxin käyttäjillä toinen, eikö niin?

Joku kyseli karvojen lähdöstä; minulla karvattomia ainakin pää (tosin alkaa pukata jo sänkeä:)), jalat, käsistä lähteneet melkein kaikki, kainalot ja alapää paljaina.

Tuosta palamisesta auringossa muuten muistui mieleen että taxon jälkeen ihoni ei ollut niin aurinkoherkkä kuin CEFin jälkeen, nyt se palaa superherkästi. Tänään lenkillä kolotti toista lonkkaa ja tosiaan nivelet mm. peukaloissa olleet kipeät mutta kuuluuhan tuo CEFin normaaleihin sivuvaikutuksiin, kuuluuhan?

Hitsi, Tehis meinasi taas unohtua, laitoin jo nauhoituksen päälle:)

Piti tänään tonkia lasten vaatteita ja laittaa sivuun Karjalaan menevää lähetystä varten. Pitäisi olla valmiina 23.5. jolloin keräys suoritetaan mutta en ole yhtään varma onko minulla jaksamista CEFin jälkeen, siksi olisin sen mielellään tehnyt ennen huomista tiputusta mutta täytyy yrittää vaikka hetki kerrallaan saada sitäkin hommaa hoidettua huomisen jälkeen.

Kyllä on ollut tosi kurjaa lukea tällä palstalla miten ihmiset ovat vaatimalla joutuneet vaatimaan itselleen hoitoja vielä silloin kun oma kunto ja kivut ovat sietämättömät, se on jo täysin epäinhimillistä ja julmaa. Hoitoihin pääsy pitäisi kaikilla olla tasapuolista ja yhtä laadukasta (?) eikä määrärahoista ja henkilökunnan vajeista kiinni! Toivotatvasti jaksatte käydä kamppailuanne elämän laadun parantamiseksi ja jos ne tohtorit ovat olleet ilkeitä tai välinpitämättömiä niin kannelkaa tänne palstalle, me kyllä heitämme ankkurit hetkeksi ja tulemme mukaan säksättämään lääkäreille niin kauan kuin tarve vaatii jotta hyvä hoito saadaan varmistettua teille! Paaaaaaaaaaaaaljon voimahaleja sillä välin!:))

Nyt alkaa omat akkuni olla aika finaalissa, taidanpa heittää vielä komeellisen pyykkiä päälle ja valmistautua henkisesti huomiseen, yö varmaan tulee nukuttua huonosti....



Päivä kerrallaan | 17.5.2007 klo 21:20:49