Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Millaisia kokemuksia hoitojen jälkeen?

Olen vähän myöhempää sarjaa. Nyt kun hoidot alkavat olla lopussa, niin huomaan että pää herää. Olen lukenut paljon kirjoja. Voihan tässä huonostkin käydä, mutta nyt tuntuu että hyvänen aika selvisin tästä. Omituista ajatella paluuta normaaliin arkeen, mutta sekin päivä näyttäisi vielä tulevan. Aamulla taas ruuhkajunassa töihin, konttorilla 8 h jne. Ei se kauheasti houkuttele, mutta leipä pitää tienata. On tämä kaikki ollut aikamoinen mullistus, jota ei tosiaan pidä vähätellä.

Hormonilääkityksestä minulla ei ole vielä kokemusta, mutta kohta sekin alkaa. Kyllä meillä vielä rakastellaan, mutta ei se ole sama kuin ennen. Onneksi nukumme sylikkäin joka yö. Mitä mies sanoo kaipaavansa on läheisyys ja kosketus. Samaan aikaan sattuu elämässä paljon muutakin. Välillä miettii, että eikö tämä jo riittäisi meille. Ja sitten taas tapahtuu... Vai mitä sanoisitte tyttärestä, joka lähti menolipulla Amsterdamiin, koska "siellä on huumeiden kanssa niin paljon vapaampaa"? Tai pojasta, joka lähti laivastosta samana päivänä kun kemoterapia alkoi? Pojasta on tosin ollut valtavasti apua syksyn mittaan, kuljettaa autolla, tekee lumityöt, kantaa polttopuut jne. Mutta siis ei tämä ole helppoa meille kenellekään. En näe kauhean pitkälle vielä.

En pelkää kuolemaa, en ole koskaan ajatellut eläväni kovin vanhaksi.

t-
Maarit65 | 22.11.2010 klo 10:26:47