Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Äitini koira

Hei,

Minun äidilläni oli kissa joka oli äidille (ja koko perheelle) hyvin rakas. Isä olisi varmasti pitänyt kissasta hyvää huolta äidin kuoltuakin, mutta meillä kävi niin että kissa menetti elämänhalunsa äidin kuoltua: se lakkasi syömästä ja muuttui täysin apaattiseksi. Niinpä isästä tuntui paremmalta viedä se nukutettavaksi, sillä se oli jo vanhakin (17-vuotias) eikä enää muutenkaan oikein terve. Rakas se kissa minullekin oli, meillä kuitenkin oli ikäänkuin "yhteinen lapsuus" :), mutta suru äidin takia on ollut niin suuri että kissan kohtaloa en ole jaksanut surra. Ja toisaalta on ollut lohdullista ajatella, että ehkä äiti sai kissansa kaverikseen sinne missä sitten onkin...

Mutta ymmärrän ihan hyvin, miksi äitisi koiran näkeminen teki sinut surulliseksi, Kyynelsilmä. Voimia sinulle.
Tiltu_R | 24.3.2006 klo 13:44:48