Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Äitini..

Rakas äitini siunattiin eilen. Joskus viikon kuluttua olisi sitten uurnan lasku.
Eilinen oli todella vaikea päivä, mutta kuitenkin siunaustilaisuus oli toisaalta lämmin kokemus. Paikalle oli kutsuttu vain läheisimmät ystävät ja sukulaiset, sellaiset, joista äiti todella välitti, ja jotka välittivät äidistä.
Jotenkin lohdutti kun tiesi, että meillä kaikilla on se sama suru kannettavana, tiesin, että kaikki läsnäolijat ymmärsivät myös minun suruni.
Tilaisuus oli kaunis ja yksinkertainen, kuten äiti toivoi.
Eilinen ilta oli vaikea. Muutaman viikon on saanut tässä rauhoittua ja sopeutua tilanteeseen, olen keskittänyt voimani lähinnä käytännön asioiden hoitamiseen. Eilen kaikki tuli taas mieleen. Viimeinen tapaaminen äidin kanssa, aamu, jona sairaalasta soitettiin että äiti on nyt nukkunut pois.. Hyvästi jättö sairaalassa heti kuoleman jälkeen.. Kaikki palasi mieleen niin tuskallisena.
Huomenna joudun palaamaan töihin, kuin mitään ei olisi tapahtunut..
Voi äiti.. Meillä on niin ikävä sinua.. Pieni tyttäreni ikävöi sinua iltaisin, itse mietin joka aamu, kuinka selviän tästäkin päivästä, kun vähän väliä tulee mieleen, että tekisi mieli soittaa sinulle.. Voi äiti.. minun on niin vaikeaa kuvitella elämää ilman sinua..

"Jäi elämäämme niin suuri aukko,
jälkeen rakkaan ihmisen,
ei täyttää sitä kukaan voi,
sitä suojaa muuri muistojen.."

Itkettää niin, ja on ikävä..
Murmeli | 19.11.2006 klo 22:45:55